Upouusi hoivakoti seisoo käyttämättä – vanhukset jonottavat hoivakoteihin ympäri Suomen, mutta paikkoja joudutaan pitämään tyhjillään
Vanhuksia ei voida työvoimapulan vuoksi ottaa hoivakoteihin, vaikka tilaa olisi. Monet kunnat pyrkivät kaunistelemaan venyviä jonotusaikoja laskemalla kulunutta aikaa lainvastaisesti.
Tyhjät paikat ja samaan aikaan venyvät jonot ovat karu yhtälö, joka toteutuu monen vanhuksen kohdalla. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariVanhusten tilanne tehostetun palveluasumisen jonoissa on historiallisen huono. Hoivakotien tyhjillään olevien paikkojen määrä on vuodessa tuplaantunut, mutta jonotusajat nousevat pahimmillaan yli lain salliman kolmen kuukauden.
Tyhjät paikat eivät suinkaan kerro asiakaskadosta vaan työvoimapulasta, selventää Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Arja Laitinen. Asiakkaita on jonoksi asti, mutta heille ei voida antaa hoivapaikkaa, sillä hoitajia ei ole tarpeeksi vaadittavaa hoitajamitoitusta täyttämään.
”Suuri työvoimapula on johtanut siihen, että yksittäisiä hoivapaikkoja tai kokonaisia hoivakoteja on jouduttu sulkemaan.”
Tilanteen vakavuutta kuvastaa Rovaniemen tilanne: upouusi hoivakoti seisoo tyhjillään, koska henkilökuntaa ei kerta kaikkiaan ole, kertoo palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander Rovaniemeltä.
”Tämä on sitä tämän hetken reaalitodellisuutta. Se on todella harmillista”, hän kuvailee.
Laitisen mukaan huhtikuussa 2022 tyhjiä hoivakotipaikkoja yksityisissä hoivakotiyrityksissä koko maassa noin oli 1 200 kappaletta.
Kesälomakausi ei helpota vanhusten ja hoiva-alan hätää. Laitinen sanoo, että luonnollisesti lomista aiheutuu korvaavan työvoiman tarve, jota tällä hetkellä ei täysimääräisenä ole saatavilla.
”Sieltä puuttuu nyt omaa henkilöstöä ja pitkäaikaisia sijaisia. Kesätyövoiman saanti on ollut todella iso haaste tänä kesänä.”
Vaikein jonotilanne hoivakoteihin on Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, joissa työvoimapula on suurinta.
HALIn selvityksessä 80 kunnasta vain kaksi selvisi puhtain paperein jonotusaikojen osalta. Porvoossa ja Pirkkalassa hoivakotien jonotusajat eivät ylittäneet kolmea kuukautta.
Aluehallintovirastot valvovat jonotilannetta kunnissa. Laitisen mukaan avit lähtevät kuitenkin tarkastamaan jonotustilannetta vasta, kun tehdään kanteluita tai media nostaa epäkohtia esiin.
”Tämä on vähän sellainen villi länsi.”
Laitinen kertoo HALIn selvityksen paljastaneen, että iso osa kunnista kiertää lakia määrittelemällä kolmen kuukauden jonotusajan hoivakoteihin omilla tavoillaan. Usein laskenta aloitetaan vasta myönteisestä hoivapäätöksestä lain määräämän ensimmäisen yhteydenoton sijaan.
Hoivajonot ovat pidentyneet hoitajamitoitusta säätelevän uuden lain myötä. Tällä hetkellä yhtä vanhusta kohti tulee olla 0,6 hoitohenkilöä, ja 1.4.2023 mitoitus nousee 0,7:ään.
Vanhustyön johtaja Tuula Jutila Pirkkalasta kertoo, että työvoimapula aiheuttaa huolen siitä, miten tuleva hoitajamitoitus saadaan täytettyä.
”Sellaista kristallipalloa ei ole, että uskaltaisi vielä lähteä ennustamaan.”
Kuopiossa on jo ollut viivettä paikkojen täyttämisessä ja hetkellisesti jouduttu pitämään yksittäisiä paikkoja tyhjillään. Vanhusten palveluohjauksen palveluesimies Teemu Moilanen Kuopiosta toteaakin, että hoitajien saatavuuden parantuminen ja rekrytoinnin onnistuminen on tärkeää.
Laitisen mielestä jonojen syynä ei ole mitoitus itsessään vaan työvoimapula sekä lupa- ja valvontaviranomaisen lakia tiukempi tulkinta pätevyyksissä. Ala ei houkuttele nuoria, ja ulkomaisten hoitoalan tutkintojen muuntokoulutukset ovat pitkiä.
”Tämä on se yhtälö, joka pitäisi ratkaista”, toteaa Laitinen tyhjien paikkojen ja hoivakotijonojen ristiriidasta.
Lohtanderin mukaan tehostetun palveluasumisen paikkaa Rovaniemellä odottaa tällä hetkellä 50–60 henkilöä. Valtaosa heistä on hoivan piirissä väliaikaisen asumisen paikoilla tai kotihoidossa.
Jos Rovaniemen tyhjillään oleva uusi hoivakoti saataisiin käyttöön, pääsisi jonosta heti 19 vanhusta asianmukaisen palvelun piiriin.
”Väliaikaiset ratkaisut eivät palvele ketään”, Lohtander toteaa.
Jonotusaika on Rovaniemellä nyt noin 107 vuorokautta.
Jutila puolestaan kertoo, että Pirkkalassa ei tehostetun palveluasumisen paikkaa tarvitse tällä hetkellä odottaa yli lain määrittelemää aikarajaa. Edellisen vahvistetun vuosipuolikkaan aikana, 1.7.–31.12.2021, odotusajat ovat vaihdelleet 0 ja 55 vuorokauden välillä.
Kuopiossa ajat ovat liikkuneet kahden ja neljän kuukauden välillä. Moilasen mukaan paikkaa jonottaa nyt noin 90 vanhusta ja paikan saa lakisääteisessä määräajassa.
Pirkkalassa on sijoitettu asiakkaita väliaikaisesti lyhytaikaishoidon paikkoihin ja muutenkin pyritään kaikin keinoin vastaamaan hoivatarpeeseen.
Moilasen mukaan Kuopiossakin on tartuttu toimeen ja kehitetty koko palveluohjausta ja neuvontaa sujuvammaksi, jolloin käsittelyajat ovat lyhentyneet.
”Olemme saaneet kehitettyä palveluja siten, etteivät asiakkaat joudu kohtuuttomasti odottamaan palvelutarpeen arviointia.”
Inhimillisestä näkökulmasta jonottaminen tarkoittaa sitä, että vanhus ei saa tarvitsemaansa hoivaa.
”Hän on riittämättömien palveluiden turvin kotona”, kiteyttää Laitinen.
Hänen mukaansa vanhuksia on myös otettu sairaaloiden vuodeosastoille hoivajonon purkamiseksi. Sairaala ei kuitenkaan ole oikea paikka hoivakotia tarvitsevalle vanhukselle.
”Se ei ole kenenkään koti”, Jutila toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
