"Kirjallisuustimantti!" – Kirjastojen sivustolla suitsutetaan MT:n lastenkirjasivuja valtamedian parhaimmiksi

Kirjat kiinnostavat lapsiakin, mutta aikuisen ohjaus kirjojen pariin on tärkeää myös varttuneemmalle nuorisolle. Kuva: Jarno Mela

Maaseudun Tulevaisuuden pitkällinen panostus monipuoliseen kirjallisuusjournalismiin on huomattu laajemminkin.

Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo julkaisi tiistaina lasten- ja nuortenkirjailija Magdalena Hain kirjoituksen, jossa tämä vertaili tiedotusvälineiden kirjasivuja. Kirjoituksen otsikkona on "Näkymättömät kirjat – Lasten- ja nuortenkirjallisuus mediassa vuonna 2020".

Hai valitsi mukaan kuusi suurta perinteistä mediaa: Ylen, Helsingin Sanomat, Aamulehden, Turun Sanomat, Keskisuomalaisen ja Maaseudun Tulevaisuuden. Hän tarkasteli aikuisille suunnattuja lasten- ja nuortenkirjoja esitteleviä ohjelmia, artikkeleita ja kirja-arvioita saadakseen selville, mistä aikuinen saa tietoa lastensa tai oppilaidensa lukuinnostuksen tukemiseen.

"Maaseudun Tulevaisuus nousi vertailussa tämän katsauksen kirjallisuustimantiksi", Hai kirjoittaa.

Perustelut ovat perusteelliset: MT julkaisi vuoden 2020 aikana yhteensä 102 kirja-arviota, joista peräti 18 käsitteli nuortenkirjoja ja 18 lastenkirjoja.

Arvioiden lisäksi MT julkaisi kirjailijoiden henkilöjuttuja ja artikkeleita lukemisesta, sekoitti kirjalistoissa aikuisten ja lasten kirjoja ja toi näin lasten- ja nuortenkirjat luontevalla tavalla aikuisten huomion kohteeksi ja tasaveroisina aikuisille suunnatun kirjallisuuden rinnalle.

"Maaseudun Tulevaisuus kulki omaa polkuaan myös siinä, että lehdessä esiteltiin hyvin laaja otanta uutta lapsille ja nuorille julkaistua kirjallisuutta, ei pelkästään suurimpien kirjallisuuspalkintojen esiin nostamia teoksia ja kirjailijoita", Hai suitsuttaa.

Lisäksi hän kehuu MT:n hakukonetta hakijaystävällisimmäksi: sivupalkin artikkelihaku antoi kirja-arvioiden vaihtoehdoiksi myös lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden asiasanat.

Kirjoituksesta paistaa pettymys muihin lehtiin ja etenkin verovaroilla toimivaan Yleen, jossa Hain mielestä kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden pitäisi päästä näkyviin oletusarvoisesti jopa paremmin kuin kaupallisessa mediassa.

Helsingin Sanomissakin lasten- ja nuortenkirja-arvioita oli vain muutamia verrattuna aikuisten kaunokirjallisuuteen, samoin Turun Sanomissa. Aamulehdessä ja Keskisuomalaisessa tilanne oli hitusen parempi, ja jälkimmäinen on tuo näkyvyyttä kierrättämällä arvioita muissa konsernin lehdissä.

Hai pitää valtamedioiden antamaa näkyvyyttä lasten- ja nuortenkirjallisuudelle vaisuna siihen nähden korona piti lapset vuonna 2020 pitkiä aikoja kotona etäkoulussa ja pois harrastuksista ja lukeminen lisääntyi yleisesti.

Näkyvyys kasaantui kirjallisuuspalkintojen ehdokkaille ja voittajille ja kirjailija J. K. Rowlingille, Hai kirjoittaa.

Suomessa kasvaa yli miljoona alle 18-vuotiasta lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukijaa tai kuuntelijaa, Hai muistuttaa.

"Annetaanko lasten- ja nuortenkirjallisuudelle todella tarpeeksi tilaa, jos jokaista lastenkirjajuttua kohti julkaistaan yli kymmenen aikuisten kaunokirjan arvostelua? Pääseekö yksittäisen nuortenkirjan erityislaatu esiin muutaman virkkeen maininnalla tärppijutussa? Kyse on myös arvovalinnasta: käsitelläänkö lasten- ja nuortenkirjallisuutta taiteena vai tuotteena? Näemmekö me lasten- ja nuortenkirjallisuuden arvokkaana osana suomalaista kulttuuria?"

Jos nuorten lukemista halutaan lisätä, olisi tärkeää pitää esillä nimenomaan heille kirjoitettua kirjallisuutta, Hai sanoo. Nuorten kirjallisuus on sivuosassa, eivätkä koe nuoret kirjoja kiinnostaviksi, jos aikuiset suosittelevat heille 30–50 vuotta vanhoja kirjoja, koska eivät tunne uudempaa tuotantoa ja ohjaavat pois esimerkiksi fantasian parista.

Suomessa julkaistiin vuonna 2020 yli 1 200 lasten- ja nuortenkirjaa, joista reilu puolet kotimaisten tekijöiden teoksia.

Kuvakirjoja näistä oli 437, lastenkirjoja 281, nuortenkirjoja 156 ja tietokirjoja 232.

Hai harmittelee, että suuresta määrästä huolimatta hän törmää kirjailijana jatkuvasti näkymättömyyden seinään eivätkä aikuiset osaa nimetä edes viittä kotimaista lasten- ja nuortenkirjailijaa Mauri Kunnaksen ja Tove Janssonin lisäksi.

Hain mukaan nuortenkirjallisuuden myynti on laskenut tänäkin vuonna peräti 12,4 prosenttia, kun muiden kirjallisuudenlajien myynti pysyy ennallaan tai nousee.

Lue myös alkuperäinen kirjoitus:

Näkymättömät kirjat - Lasten- ja nuortenkirjallisuus mediassa vuonna 2020: Ei ole mitään luettavaa!