Suomalaiset lahjoittavat aiempaa innokkaammin kehitysapuun

Suomalaiset lahjoittavat kehitysavulle entistä innokkaammin, mutta valtionavun leikkauksia summat eivät riitä paikkaamaan. Suomen Punaisen Ristin terveysklinikkaa lastattiin rahtikoneeseen matkalle kohti Filippiinien taifuunialueita vuonna 2013. LEHTIKUVA / Markku Ulander 

Suomalaiset lahjoittavat aikaisempaa innokkaammin rahaa kehitysapuun, kertovat useat STT:n haastattelemat järjestöt. Kuukausilahjoitusten määrä on kasvanut viime vuodet tasaisesti, mutta niistä ei ole paikkaamaan kehitysavun miljoonaleikkauksia, summaa Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta.

Valtio leikkasi kehitysapua rajusti viime vuoden alusta. Ulkoministeriön tuki kansalaisjärjestöjen kehitysavulle laski 114 miljoonasta 65 miljoonaan. Säästöt ovat herättäneet pahaa verta järjestöissä, sillä monien budjetteja on sopeutettu kovalla kädellä.

Laurinsillan mukaan muun muassa toissa vuoden pakolaiskriisi on motivoinut ihmisiä tukemaan SPR:n toimintaa.

"Kasvu johtuu myös siitä, että pitkäkestoisten lahjoittajien hankkimiseen on panostettu viime vuosina ja heitä on myös saatu. Lahjoittajia etsitään esimerkiksi kohtaamalla ihmisiä kaduilla ja digitaalisen markkinoinnin avulla."

Toissa vuonna SPR:n kotimaan toiminnan ja ulkomaan katastrofirahaston tulos oli yli 20 miljoonaa, kun se on normaalisti 15–16 miljoonan tietämillä. SPR:llä ulkomaan katastrofirahastoon lahjoituksista menee vuosittain noin 11–12 miljoonaa euroa. Rahastosta ohjataan varoja myös kehitysyhteistyöhön.

Suomen Pakolaisavun lahjoitusten kautta saama potti on kasvanut parissa vuodessa vajaalla 200 000 eurolla. Nykyisin järjestö kerää vuodessa noin 600 000 euroa, josta valtaosa tulee yksittäisiltä kuukausilahjoittajilta.

On vaikea arvioida mikä suomalaiset sai liikkeelle, mutta tulkintani mukaan sekä pakolaistilanteen kärjistyminen että leikkausten julkaiseminen vaikuttivat lahjoitusintoon, toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.

Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä muun muassa Afrikan maissa, joihin tulee runsaasti pakolaisia muista maista esimerkiksi konfliktien takia. Lehtisen mukaan monilla järjestöillä on nyt kriittinen hetki.

Kun leikkaukset kerrottiin toissavuonna, monilla oli vielä siirtyviä varoja, mutta nyt ne alkavat näkyä konkreettisemmin, Lehtinen varoittaa.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) vuosittainen yksittäisille lahjottajille suunnattu varainkeruu on noussut noin 20 000 eurosta noin sadan tuhannen tienoille viime vuosina. Se saa merkittävää tukea myös ammattiliitoilta. Järjestö tukee ohjelmillaan esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia ja koulutusta.

Toiminnanjohtaja Janne Ronkainen ei pysty arvioimaan, missä määrin ihmisten lisääntynyt lahjoitusinto johtuu esimerkiksi leikkauksista ja missä määrin tehostuneesta varainkeruusta. SASK on hakenut lahjoittajia muun muassa sosiaalisessa mediassa, ammattiliittojen julkaisuissa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa.

"Olemme viestineet, että rahoitus on vähentynyt, mutta avun tarve kehitysmaissa ei ole vähentynyt mihinkään."