Tiesitkö nämä kuusi asiaa pääsiäisestä?

Pääsiäinen on kirkkovuoden merkittävimpiä tapahtumia. Kuva: Jaana Kankaanpää

1. Terminä pääsiäinen viittaa pääsemiseen, jolla on suuri teologinen merkitys sekä juutalaisille, että kristityille. Juutalaiset muistelevat tuolloin pääsemistään vapaaksi Egyptin orjuudesta, kristityt puolestaan Jeesuksen pääsyä haudastaan ja samalla ihmiskunnan pääsyä synneistään.

Juutalainen pääsiäinen tunnetaan hepreaksi ja nimellä pesah, joka viittaa säästymiseen: israelilaisten esikoiset pelastuivat joukkosurmalta Egyptiä koetelleiden vitsausten aikana. Termi periytyi lähes sellaisenaan moniin kieliin. Suomessa papisto kehitti uudissanan pääsiäinen, jolla viitattiin aluksi pitkästä paastosta pääsemiseen.

2. Palmusunnuntaina muistellaan sitä, kuinka Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja kristillisen perinteen mukaan osoitti tuolloin olevansa kuningas. Tämän johdosta ihmiset laskivat vaatteita ja palmunoksia hänen kulkureitilleen kunnianosoitukseksi. Itäsuomalainen virpomisperinne ja pajunoksakoristeet juontavat juurensa tästä tapahtumasta.

3. Kiirastorstaita vietetään Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen yhteisen aterian – ehtoollisen – muistoksi, minkä johdosta jumalanpalveluksissa yhä jaetaan leipää ja viiniä. Juuri tuona päivänä Juudas kavalsi opettajansa, mistä alkoi tämän matka kohti ristiä.

Monien kristillisten perinteiden tavoin myös ehtoollisella on juurensa juutalaisessa perinteessä. Evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen seurueen nauttineen aterian juutalaisen pääsiäisen aikana, jolle varhaiset kristityt sittemmin antoivat uuden merkityksen.

4. Pitkäperjantai muistetaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman vuosipäivänä. Tradition mukaan Jeesus haudattiin kalliohautaan, vaikka tavallisesti ristiinnaulitut jätettiin kuoltuaan ristille eläinten ja sään armoille.

Pitkäperjantain jumalanpalveluksen liturginen väri on musta, kynttilöitä ei sytytetä eikä kirkkomusiikkia soiteta. Myöskään kodin piirissä ei tulia ole sytytetty, joten ruoka on syöty kylmänä. Perinteinen pääsiäisruoka – mämmi – oli kylmänä valmisruokana sopiva pitkäperjantain ateria.

5. Pääsiäistä edeltää lanka- eli hiljainen lauantai, jolloin Jeesus makasi haudassaan. Tuona aikana uskottiin noitien eli trullien ja muiden pahuuden edustajien olevan tavallista aktiivisempia, joten niitä torjuttiin monenlaisin taikakeinoin.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla poltettavat pääsiäiskokot sekä pääsiäisnoidat perustuvat juuri tähän noitientorjuntaan.

Etelä-Suomessa suosittu pääsiäisnoitien virpomiskierros on syntynyt läntisten pääsiäisnoita- ja itäisten virpomisperinteiden yhdistämisestä.

6. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä Jeesus kristinopin mukaan nousi kuolleista. Toista pääsiäispäivää muistetaan päivänä, jolloin hän ilmestyi ensi kerran haudalleen saapuneille naisille sekä opetuslapsilleen.

Pääsiäisenä pitkä paastonaika päättyi, jolloin perinteisesti aloitettiin herkuttelun aika omien perinteiden ja varallisuuden puitteissa.

Varsinkin ortodoksisessa Karjalassa kanojen ja villilintujen munat olivat 1800-luvulta lähtien suosittuja ravinnonlähteitä, joita myös maalattiin koristeiksi. Nykyinen pääsiäismunaperinne alkoi samalla vuosisadalla, mutta jopa sillä on juurensa Jeesuksen ajoissa: Magdalan Marian kerrotaan ojentaneen keisari Tiberiukselle punaisen pääsiäismunan.