Innostunut sienikoira Paavo löytää sujuvasti kantarellit metsästä - katso video

Paavon mielestä saalista ei voi jättää metsään. "Jos sienet ovat päässeet huonoon kuntoon enkä kerää niitä, Paavo katsoo, että ei näitä voi tänne metsään jättää", Jutta Olofsman nauraa. Kuva: Kari Salonen

Paavo katsoo anovasti omistajaansa Jutta Olofsmania. "Saako jo mennä", sen katse kysyy.

Olofsman antaa koiralleen luvan. Sekarotuinen Paavo alkaa määrätietoisesti nuuskuttelemaan ilmaa ja maata häntä heiluen.

Muutaman minuutin päästä koira jo pyllähtää istumaan katse nauliintuneena omistajansa. Se on merkki, että täältä löytyy sieniä.

Olofsman kaivaa pienenpienen kantarellin sammalmättäästä, kehuu koiraansa ja antaa sille palkinnon.

Paavo on sienikoira, eli se on koulutettu etsimään ruokasieniä.

Paavo osaa etsiä ainakin kantarelleja, suppilovahveroita, mustatorvisieniä, orakkaita, lampaankääpiä, herkkutatteja, haperoita, kuusilahokkaita ja sikurirouskuja.

Olofsmanin ja hänen koiransa sieniharrastus alkoi kuusi vuotta siten, kun he osallistuivat Suomen Eläinkoulutuskeskuksen sienikoirakurssille.

Kurssin käyminen ei tee valmiiksi sienikoiraksi, mutta antaa hyvät eväät harrastuksen alkuun.

"Paavo oli kyllä vähän poikkeuslahjakkuus. Sillä vain loksahti jokin, kun mentiin kurssin jälkeen sienimetsälle", Olofsman muistelee.

Paavo on osoittautunut innokkaaksi ja oma-aloitteiseksi sienikoiraksi. Osan sienistä Paavo on oppinut ihan itse.

"Lampaankäävänkin kerääminen alkoi niin, että löysin itse ensin sienen ja mietin, että onkohan tämä lampaankääpä. Annoin sitten Paavon haistaa sientä ja laitoin sen koriin. Hetken päästä Paavo ilmoitti, että täällä on näitä lisää", Olofsman muistelee.

Myrkkysieniä Paavo ei ole ikinä merkannut. Kerran koira oppi kuitenkin vahingossa haarakkaan.

"Häivytin sen taidon Paavolta, koska haarakkaissa on niin paljon syömäkelvottomia."

Häivyttäminen tapahtui, kuten mikä tahansa koiran ei-toivotun käytöksen kitkeminen: Olofsman ei reagoinut mitenkään koiran tarjoamiin haarakkaisiin.

Aluksi Paavolla oli aloituskäskynä "etsi sieni". Enää Paavo ei käskyä kuitenkaan tarvitse, koska se etsii sieniä muutenkin, niin kauan kun sienet maassa tuoksuvat.

"Paavolla ei ole mitään nappulaa, että saisi sienen etsimisen pois päältä. Sille ehkä tarvitsisi opettaa lopeta-käsky", Olofsman nauraa.

Olofsmanin mielestä koira kun koira oppii kyllä sienestämään. Hän kuitenkin uskoo koirien, joilla hajutyöskentely on verissä, olevan harrastukseen parhaiten soveltuvia.

"Se on kuitenkin aina yksilöstä kiinni. Tärkeintä on koiran oma innostus tekemiseen."

Hän suosittelee kiinnostuneita menemään sienikoirakurssille varsinkin, jos ei ole kovin kokenut koiran kouluttaja. Kannattaa hyödyntää myös tuttavapiiristä mahdollisesti löytyvää sienituntemusta tai koirankoulutusapua.

Olofsman itse ei ollut aluksi mikään kokenut sienestäjä.

"Sekoitin kantarellin ja valevahveron toisiinsa. Paavon takia olen opetellut sieniä lisää, se kun on niin innoissaan niistä."

Paavon myötä Olofsman on itsekin innostunut sienimaailmasta.

"Kesän loppuminenkaan ei tunnu yhtään niin pahalta enää, kun alkaa sienikausi", hän hehkuttaa.

Olofsmanin mielestä sienikoiraharrastuksella olisi hyvät edellytykset kasvaa suositummaksikin harrastukseksi.

"Suomessa on sekä sienestäjiä että koiranomistajia ihan älyttömästi. Tässä harrastuksessa voi yhdistää nämä kaksi."

Lue myös: vinkit koiran kouluttamiseen sienien etsimiseen