Eläinsuojelurikoksista syytetyt kertovat usein ”kouluttaneensa” lemmikkiään

Perusteluita lemmikin kaltoinkohtelulle olivat muun muassa päihtymys, sairaus tai itsepuolustus. Arkistokuva, kuvan kissa ei liity tapaukseen. Kuva: Viestimedian arkisto

Väkivaltaiset eläinsuojelurikokset kohdistuivat usein lemmikkieläimiin.

Lähes puolet syytetyistä perusteli tekoaan eläimen käytöksellä, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Syyksi esitettiin esimerkiksi tarve kouluttaa tai rangaista ei-toivotusta käyttäytymisestä.

Perusteluita olivat myös vahingot, päihtymys, sairaus ja itsepuolustus. Tuomarit lievensivät usein rikosnimikkeitä tai hylkäsivät syytteet.

Lemmikkeihin kohdistuneista rikoksista 12 prosenttia oli sellaisia, joissa suuri määrä eläimiä oli otettu hoitoon. Tekijät syyttivät viranomaisia vainosta ja asiantuntemattomuudesta.

Nämä syytetyt kertoivat myös muita useammin, että eläinten hoito oli ollut jonkun muun vastuulla. Tyypillisesti muisteltiin, että puolison oli pitänyt hoitaa eläimet, yliopiston tiedotteessa todetaan.

Väitöskirjatutkija Elli Valtonen kävi tutkimusta varten läpi 1 443 eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta annettua käräjäoikeuden tuomiota vuosilta 2011–2021.