Nyt eletään hyggeilyn huippuaikaa, mutta miten sen suomalainen vastine eli kalsarikänni onnistuu oikein?

Takkaan, saunaan, kynttilään tai nuotioon tulet ja olemaan. Kuva: Markku Vuorikari

Moni siitä haaveilee ja moni sitä tekeekin. Yksin tai kaksin, harvemmin isommassa kimpassa. Takkatulen ääressä, tuikkujen hämyssä.

Useimmiten kotona sohvannurkassa, jotkut mökillä tai veneessä.

Vaikka siitä tykätään, sen tunnetuin nimi on meille hiukan vieras: hyggeily. Se on tanskaa ja tarkoittaa kaikkea kivaa lokoisasta oleskelusta kotoisaan sisustukseen, vieraiden viihtymiseen tai mukavaan matkaan.

Mutta ennen kaikkea se on olemisen ihanuutta, hetkestä nauttimista, tunnelmaa, rauhaa ja kiitollisuutta.

Hyggeen kuuluvat kynttilät, suklaa, kirja, tee tai kaakao, villasukat, mukavat vaatteet, musiikki, viltti, valokuva-albumi ja muistikirja, johon voi tallentaa parhaat hygge-hetket. Hyggeä ovat myös kakut, leipominen ja ruokien hidas kypsennys.

Hyggeen perehtynyt Meik Wiking on vakuuttunut siitä, että onnellisuuteen liittyy myös sosiaalisuus eli toiset ihmiset.

Tanskalaiseen hygge-kotiin kuluu hyggeilysoppi, takka, kynttilät, kirjat, keramiikka, puiset esineet ja luonto eli lehdet, risut ja eläinten taljat.

Tanskalainen syö kolme kiloa pekonia vuodessa, mutta polttaa kuusi kiloa kynttilöitä – ja muistaa tuulettaa huoneen nokihiukkasista.

Ja sanomattakin kai selvää, että taitavan markkinoinnin osaavat tanskalaiset ovat myyneet itsensä hyggeilyllä maailmankartalle eli kehuskelevat onnellisuudellaan, vaikka oikeasti suomalaiset ovat listalla ykkösenä.

Mutta ei hyggeilyssä ole meille tavallaan mitään uutta. Ainahan pirtissä on oltu hiljaa, neulottu ja paikattu villasukkia, kiikuteltu verkalleen keinutuolissa, kuunneltu seinäkellon raksutusta ja pönttöuunin rätinää, lueskeltu raukeasti lehteä ja kyselty, jokos keitettäisiin kahvit.

Suomeksi hygge voisi olla vaikka kotoilua. Sana vie kuitenkin sikäli harhaan, että hyggeilyn korkeimman olotilan voi saavuttaa myös muualla: pihasaunassa, eräkämpässä, iltanuotiolla tai veneen kannella. Parempi vastine voisikin olla oloilu.

Hyggeily kutsuu syksyllä, kun maailma ympärillä pimenee ja kylmenee ja on aika vetäytyä kotikoloihin. Huippunsa hygge saavuttaa jouluna.

Vähimmillään hyggeily on pieni oma hetki mukavassa tunnelmassa, mutta hyvää hyggeilyä voi olla myös seurusteluilta ystävien kanssa. Hyggeilyn ainekset voivat olla meille kaikille erilaisia: yhdelle kirja, kynttilät ja villasukat, toisen lisäksi seuraa ja suklaata. Käteen kuuma kaakao tai glögilasi, ja hyggeily voi alkaa.

Mutta jos käteen ottaakin kylmän juoman, hyggeilystä saattaa kehkeytyä suomalaiskansallinen versio – kalsarikänni. Miska Rantanen on kirjoittanut aiheesta jopa humoristisen elämäntaito-oppaan.

Ilmiön juuret ovat syvällä pimeyden, roudan, harvan asutuksen ja sodista selvinneen sisukansan maassa. Ilmiön kesäversiota kutsutaan pussikaljaksi.

Ei pidä ymmärtää väärin: kalsarikänni ei tarkoita jatkuvaa tissuttelua eikä seuraavan aamun krapulaa. Siitä, kuten hyggeilystäkin, pitää olla hyvä olo ja omatunto vielä huomennakin.

Kalsarikänni tarjoaa pika-apua stressipiikkien hiomiseen eli aitosuomalaista lyhytterapiaa, mutta ei ole hyvä keino miettiä elämän synkkyyttä tai vajota itsesääliin.

Kalsarikänniin kuuluu mukava vaatetus, oikein annosteltu alkoholi ja pieni puuhastelu, kuten mustien sukkien parittaminen, pientavaroiden järjestely, vessanpesu tai nenäkarvojen trimmaus. Syiksi kelpaa vaikka se, että lapset ovat mummolassa – tai että eivät ole.

Demokraattistakin se on: se sopii niin kouluja käyneille kuin käymättömillekin naisille ja miehille, niin maalla ja kaupungissa.

Ja erityisen vapauttavaa on, jos tulee siunatuksi hotelliyöllä: yksityiseksi maksetun tilan anonyymiys voi tuoda kalsarointiin ihan uusia sävyjä.

Juomaksi sopii olut tai viini, naposteltavaksi karkit, sipsit, meetvursti-karjalanpiirakka, makkaraperunat tai pitsa. Virikelaitteeksi kirja, jojo, kasettisoitin tai älykännykkä, kunhan sillä katselee kissavideoita eikä someta tai nettishoppaile. Musiikiksi ja taukojumpaksi istuvat vaikka omat vetävät ilmakitarasoolot.

Siis melkein samat jutut kuin tanskalaisilla.

Tyylistä voidaan toki olla eri mieltä, mutta niin voidaan onnellisuudestakin.

Business Finland, hei! Joko kalsarikänni on vientiohjelmassa?

Meik Wiking: Hygge – Hyvän elämän kirja. 285 sivua. 2017. Readme.fi.

Miska Rantanen: Kalsarikänni – Suomalainen opas hyvään elämään. 183 sivua. 2018. Schildts & Söderströms.