TV-kokki Kati Nappa innosti suomalaiset kotiruuan tekoon
Kadulla saattaa yhä joku tarttua Kati Nappaa, 68, hihasta. Vastaantulijalla on tarve kertoa, kuinka helposti Napan ohjeilla syntyi hyvää ruokaa ja se oli vielä terveellistäkin.
Eläkkeellä olevan julkkiskokin kasvot ovat jääneet mieleen MTV:n ruokaohjelmista.
Nuori kotitalousopettaja sai unelmapestin, kun perheohjelmien päällikkö Kyllikki Stenroos, sittemmin Virolainen, palkkasi hänet Tänään kotona -ohjelmaan.
Nappa oli valmistumisensa jälkeen nähnyt ruokakulttuuria muuallakin kuin Suomessa. Takana oli vuosi miljonääriperheen ”piikana” Kaliforniassa.
”Siellä syötiin aina paljon kasviksia, aivan eri määriä kuin siihen aikaan Suomessa.”
Työ muuttui Napan mielestä hauskemmaksi, kun ruokaa ryhdyttiin tekemään Huomenta Suomi -ohjelman suorissa lähetyksissä vuoden 1989 lopulla.
”Jos jotain mokia sattui, ne vain huvittivat ihmisiä.”
Suora lähetys vaati Napan mukaan kohtuullisen yksinkertaisia reseptejä. Kymmeniä eri raaka-aineita ei voinut käyttää.
”Siitä kokemuksesta jäi päälle ajatus, että hyvää ruokaa saa yksinkertaisillakin resepteillä.”
”Ruuanlaiton pitää olla sen verran helppoa, että ihmiset viitsivät siihen ryhtyä. Muuten turvaudutaan helposti valmisruokiin.”
Monet keittiövieraat ovat jääneet Napan mieleen, esimerkiksi valtioneuvos Harri Holkeri.
”Holkeri osasi olla hauska. Hän näytti, miten silakoiden perkaus sujuu. Silakkaa halveksuttiin, ja me yritimme nostaa sen arvostusta.”
Silakkakokkeina nähtiin myös Eemelinä tunnettu näyttelijä Esko Toivonen ja tv-persoona Niilo Tarvajärvi.
Kyllikki Virolaisen puoliso, valtioneuvos Johannes Virolainen, paistoi lettuja ja tokaisi:
”Kyl tää Kyllikki on ehotellu margariinei mut mie sanoin jotta vie pois ne miun silmistäin.”
Oopperalaulaja Martti Talvela, maanviljelijän poika, arvosti roskakalana pidettyä särkeä.
Talvelan särkisörsseli sisälsi purkillisen särkisäilykettä, hienoksi hakattua sipulia, valkosipulia, lorauksen öljyä, pippuria ja suolaa. Se sopi voileivän päälle, räiskäleen täytteeksi ja salaattiin.
Professori Toivo Rautavaara puolestaan sekoitti perunasalaattiin voikukanlehtiä ja nokkosen versoja, nykypäivän muodikasta villiruokaa.
Kotitalousopettajana Nappa on
painottanut ruuan ravintosisältöä, ei vain maukkautta ja ulkonäköä. Se mitä syömme arjessa, vaikuttaa taatusti terveyteemme.
Nappa luonnehtii itseään laiskaksi ruuanlaittajaksi, vaikka valmistaakin monen ruokalajin illallisia aikuisille lapsille, lapsenlapsille ja ystäville.
”Suurin työ on tehdä alkupalaksi raidallinen kalamureke, jonka voi onneksi valmistaa edellisenä päivänä.”
Murekkeen raidat syntyvät erivärisistä kaloista, esimerkiksi hauesta ja kirjolohesta. Ruokien selkeys saa pitkän pöydän ääressä kehuja.
”Ihmiset ovat onnellisia kun tietävät mitä syövät.”
Nappa asuu avopuolisonsa Heikki Risteen kanssa Espoon Matinkylässä. Arkisin syödään tavallisesti pari päivää samaa ruokaa, esimerkiksi kasvis-jauhelihakeittoa.
”Toisena päivänä siihen voi lisätä jotain uutta”, Nappa vinkkaa.
”Heikin suosikkiruoka syntyy, kun avataan Jalostajan hernekeittopurkki ja lisätään siihen lihahyytelöä. Lihahyytelö antaa lisää makua ja keitosta tulee proteiinipitoisempi.”
Kati Nappaa kysytään yhä kertomaan hyvästä ruuasta ja ravitsemuksesta.
Diaesitys on nähty monissa seniorien tilaisuuksissa. Ensi viikon lauantaina hän maistattaa avomaan kurkkuja Askaisten perinteisillä kurkkumarkkinoilla Maskussa.
Terveellisen ruuan puolestapuhuja kävelee ja jumppaa ahkerasti.
Kävelyn lomassa hän poimii roskia maasta, jopa sata roskaa päivässä. Se on samalla tehokasta jalkalihastreeniä.
”Pääasia on, ettei tässä iässä makaa sohvan pohjalla.”
Tarja Halla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
