Himmaan huipun 22-metrisen näkötornin korkein kohta on 202 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuva: Petteri Kivimäki
Se alkoi näkötornin rakentamisesta ‒ nyt Himmaan huipulla on kokonainen tapahtumakeskus: ”Tältä kylältä löytyy osaamista vähän joka alalle”
Näkötornin rakentaminen oli vain alkulaukaus alueen kehittämiselle. Himmaan huipulta löytyvät nykyään myös kioski ja kota, sekä talvisin kattava hiihtolatuverkosto.
Riihon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jokinen on idean isä näkötornin taustalla. Vuonna 2014 valmistuneen tornin laelta avautuu näkymä keuruulaisiin metsä- ja järvimaisemiin. Kuva: Petteri KivimäkiKun keuruulaisen Riihon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jokinen esitteli vuonna 2013 ideansa näkötornin rakentamisesta, oli kyläläisten ensireaktio innostuneen myönteinen.
”Menin esittelemään ajatuksen yhdessä kyläyhdistyksen kokouksessa, että täällä Himmaan huipulla olisi hyvä paikka näkötornille. Meillä on kylällä aktiivinen talkooväki, jonka tuella suunnitelma eteni nopeasti käytäntöön”, Jokinen kertoo.
Hankkeeseen saatiin rahoitusta Keski-Suomen Ely-keskuksesta sekä monilta seutukunnan yrityksiltä.
Hanke liikahti ripeästi eteenpäin. Kukkulan huipulta kaadettiin ensin mäntymetsää ja tornin perustuksia valettiin jo saman vuoden syksynä.
Varsinainen tornin rakennustyö käynnistyi kesäkuun alussa 2014. Heinäkuun 18. päivänä suoritettiin loppukatselmus Himmaan huipun näkötornilla, jolloin torni avautui yleisölle. Viralliset avajaiset järjestettiin saman vuoden syyskuun alussa.
Hankkeeseen saatiin rahoitusta Keski-Suomen Ely-keskuksesta Lieder-hankkeen kautta sekä monilta seutukunnan yrityksiltä sekä yksityisiltä lahjoittajilta.
Kyläaktiivinen monipuolinen rakennusalan osaaminen oli tornin rakennusvaiheessa suureksi avuksi. Tornia oli rakentamassa yksi palkattu kirvesmies, mutta kaikki muut työt hoidettiin talkoovoimin.
”Tältä kylältä löytyy osaamista vähän joka alalle. Niin sähköpuolelle, puusepän hommiin, rakentamiseen kuin taloushallintoon. Koko rakentamisvaiheen aikana ei tapahtunut yhtäkään haaveria, mikä on varmasti kokemuksen ansiota”, kyläaktiivi Martti Ronikonmäki toteaa.
22-metriä korkea, 202 metriä merenpinnan yläpuolelle korkeimmalta kohdaltaan kohoava näkötorni on Riihon kylän asukkaiden ylpeys.
”Kävi kuitenkin niin, että näkötorni olikin vain lähtölaukaus Himmaan huipun alueen kehittämiseen. Tornin ympäristöstä on viime vuosina tullut Riihon kylän aktiivinen tapahtumien keskuspaikka”, kyläyhdistyksen entinen sihteeri Kaarina Koski kertoo.
”Meillä on pieni mutta aktiivinen kyläyhdistys. Näkötornin rakentaminen oli startti kaikkeen tällä paikalla.”
Näkötornin valmistumista seuraavana vuonna 2015 Himmaan huipulle rakennettiin grilli-kioski.
”Kioskin kahvila on auki hiihtokauden ajan ja vapusta juhannukseen viikonloppuisin. Kesäaikana juhannuksesta koulujen alkuun asti se on auki joka päivä kello 12–18, ja sitten taas koulujen alusta syyskuun loppuun asti viikonloppuisin”, Matti Jokinen kertoo.
Kioskilla työskentelee parikymmentä kyläläistä vuoroissa.
”Kaikki työ tehdään talkoilla. Himmaan huipun kioskista on tullut suosittu paikka seudun kesäasukkaiden ja muun muassa ohi kulkevien motoristien keskuudessa”, Kaarina Koski mainitsee.
”Kahtena viime vuonna kioski on ollut auki 90 päivää vuodessa”, Koski jatkaa.
Riihon kyläaktiivien talkootyöllä näkötornin ympärille on rakentunut monipuolinen palvelukokonaisuus. Kuva: Petteri KivimäkiHimmaan huipulle on rakennettu myös kota sekä kompostoiva ulkohuussi.
Tilava kota on palvellut kyläläisiä tapahtumapaikkana viime vuosina.
”Olemme huolehtineet siitä, että näkötornia lukuun ottamatta paikka on esteetön. Esteettömyyden ansiosta seutukunnan laitokset tuovat tänne vammaisia ja vanhuksia virkistyspäiville”, Jokinen sanoo.
Himmaan huippu on myös yhdistysten, yhteisöjen sekä yritysten suosiossa.
”Tänne tullaan esimerkiksi viettämään tyky-päiviä. Myös partiolaiset ja koululaiset ovat vakikävijöitä.”
Riihon kylä valittiin vuonna 2016 Keski-Suomen vuoden kyläksi.
”Voisi sanoa, että näkötornin ja sen ympärille rakentuneen kokonaisuuden ansiosta”, Koski pohtii.
Himmaan huipun ympärillä levittäytyy talvisin latukoneella ajettu, 16,5 kilometrin mittainen latuverkosto.
Paikka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Haapamäen taajamasta ja 25 kilometrin päässä Keuruun kuntakeskuksesta. Matkaa Keski-Suomen maakuntakeskus Jyväskylään kertyy noin 85 kilometriä.
Himmaan huipulta voi katsella sydänsuomalaisia maisemia. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
