Kolumni: Lapin lumo ei haihdu

Lasse Hoikan matka vei rokkibändeistä perinteisempään tanssimusiikkiin.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lapin luonnosta ammentava Souvarit-yhtye on tuonut pohjoisen äänen suomalaiseen iskelmämusiikkiin. Laulaja-rumpali Lasse Hoikan (1955–) luotsaama tanssiorkesteri perustettiin syyskuussa 1978. Keikkailun rovaniemeläisyhtye aloitti Posiolta samana vuonna marras–joulukuussa.

”Se on jäänyt mieleeni, että ensimmäiselle keikalle ajellessamme oli kova pakkanen”, Hoikka on muistellut.

Tanssilavojen kestosuosikiksi nousseella yhtyeellä oli Hoikan mukaan alusta asti selkeä linja:

”Emme ole tähtiä emmekä haluakaan olla, vaan olemme ihmisten kanssa samalla tasolla. Lappilaisia kansanmiehiä, rehtejä ja rempseitäkin, mutta aina aitoja.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tervolassa kymmenlapsiseen maanviljelijäperheeseen syntynyt Lasse Hoikka sai musikaalisuuden veren perintönä Matti-isältään, joka toimi myös kyläpelimannina. Äiti Ainikin harrasti laulua tosissaan.

Hoikka kiinnostui rumpujen soittamisesta, ja hän pääsi jo kymmenvuotiaana näyttämään kykyjään paikallisella työväentalolla. Sitten kutsuivat sukulaispoikien kanssa viritellyt rokkibändit. Lopulta perinteisempi tanssimusiikki vei nuoren miehen sydämen.

Hoikan varsinainen ura muusikkona alkoi Huumor-Humppa -nimisessä yhtyeessä Tyrnävän maamiesseuran maankuuluissa naistentansseissa.

Keikkaa riitti vain viikonlopuiksi, ja viikot Lasse rehki rakennuksilla Ruotsissa tienatakseen leipänsä. Kaiken lisäksi Hoikka oli 23-vuotiaana tulossa ensi kertaa isäksi. Hän valitsi keikkamuusikon tien ja elämän Suomessa. Hoikan perustama Souvarit-yhtye oli nimeään myöten vahvasti lappilainen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Souvari nimittäin tarkoittaa uiton mukana aina uudelle joelle siirtyvää tukkilaista.

Kolmijäseninen kokoonpano tuli heti tunnetuksi iloisesta ja rehvakkaasta lavashow’staan.

Aluksi pääasiassa tunturikeskuksissa esiintynyt yhtye pääsi myös säestämään suomalaisen iskelmän legendoja, kuten Tapio Rautavaaraa ja Veikko Lavia.

Taustatukea nuorelle yhtyeelle antoi itse säveltäjälegenda Usko Kemppi ja ensimmäisen albumin Lapinkävijän Laulut (1981) tuotti Vexi Salmi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Uransa aikana Souvarit on tehnyt noin 600 levytystä, joita on myyty yhteensä yli miljoona. Äänitteidensä markkinoinnin orkesteri on hoitanut itse, pääasiassa keikoillaan.

Souvareiden suosikkikappaleista suuri osa on Lappi-aiheisia, esimerkkeinä Lumiperhonen, Kultamailla ja Inarinjärvi.

”Ihmiset lähtevät etsimään Lapista kultaa ja maallista mammonaa. Sitten he löytävätkin sielunrikkauden luonnosta ja kulta unohtuukin”, on Lasse Hoikka todennut.

Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.