Miksi suomalaisnuoret valitsevat taistelun vieraassa sotajoukossa? Vierastaistelijan elämä tulee iholle

Ukrainan sota on innostanut tuhansia vapaaehtoisia ympäri maailmaa taistelemaan etulinjassa Venäjän joukkoja vastaan. Kuva: Yle

Tanskalainen Chap, 21, on ehtinyt haavoittua ja palata takaisin rintamalle.  Kuva: Yle

Ukrainan sota on tuonut mukanaan ilmiön, joka toistuu määräajoin kautta tunnetun historian. Nuoret miehet ja nykyisin myös naiset lähtevät omasta tahdostaan sotilaiksi vieraalle maalle.

Uusimman historiatutkimuksen perusteella Pohjoismaista lähti joutilaita nuorukaisia jo ammoisen Rooman valtakunnan palvelukseen palkkasotilaiksi.

Viime viikolla moni yllättyi, kun Ukrainan sotaa usein kommentoinut sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö julkaisi kirjansa palvelusajastaan YK:n kriisinhallintajoukoissa Tšadissa.

Sotilaan päiväkirja kuvaa kaunistelemattomasti nuorten rauhanturvaajien kokemuksia Darfurin konfliktin etulinjassa vuonna 2009.

Tv-sarja Vierastaistelijana Ukrainassa kertoo tanskalaisten vapaaehtoisten ja heidän omaistensa vaiheista helmikuussa 2022 alkaneen sodan ajalta.

Sarjassa nähdään, kuinka omaiset pyrkivät auttamaan läheisiään varustetoimituksin Tanskasta Kiovaan asti.

Chap, 21, lähti vapaaehtoiseksi Ukrainan sotaan, jossa yksityinen taistelija joutuu pärjäämään paljolti omillaan ja vailla tarvittavia turvaverkkoja.

Monien eri vaiheiden jälkeen hän on päätynyt tarkka-ampujaksi yhdessä norjalaisen taisteluparinsa kanssa.

Chap on jättänyt äidilleen jäähyväiskirjeen valmiina avattavaksi siltä varalta, että kaikkein pahin tapahtuisi rintamalla.

Suomalaisia vapaaehtoisia on lähtenyt Ukrainaan arviolta yli sata. Osa on palannut takaisin, mutta tiettävästi ainakin kolme heistä on kaatunut rintamalla.

Ei ole tavatonta, että etulinjasta takaisin palannut sotilas kokee kotonaan turhautumisia ja traumoja ja että hän pohtii paluuta takaisin etulinjaan.

Vastaavaa on nähty elämäkertaan perustuvassa menestyselokuvassa American Sniper (2014 USA), joka kertoo .338 Lapua Magnum -patruunoita käyttävästä amerikkalaisesta tarkka-ampujasta Irakin sodassa.

Tanskassa sodasta palaavia tukee vapaaehtoinen maanalainen verkosto. Suomessa vastaavaa ei ole.

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll perustaisi yhteisen palvelumallin Ukrainasta ja YK:n kriisinhallinnasta kotimaahansa palaaville veteraaneille.

Suomi tarjoaa nykyisin vertaistukea ja koulutusta vain YK:n rauhanturvatehtävistä palaaville.

Suomen Rauhanturvaajat ry toivoo, että Orpon hallitus toteuttaa ohjelmaansa kirjaaman lupauksen erillisen keskuksen perustamisesta Suomen 50 000 YK-veteraanin tueksi.

Yle Areena toistaiseksi