Väestö vanhenee ja taistelu työvoimasta on alkanut – konsultin lääke: Lisää maahanmuuttajia

Suomi harmaantuu ja hoivan tarve kasvaa, mutta työikäisiä on entistä vähemmän. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Jukka Pasonen

Suomella on edessä isoja haasteita väestön ikääntyessä. Syntyvyyden romahtaminen korostaa asiaa. Tilanne tuntuu yllättäneen kaikki. Kilpailu työvoimasta kiristyy ja eniten tekijöistä näyttää olevan pulaa syrjäseuduilla.

Tilastokeskuksen ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuoreiden arvioiden mukaan alle viisitoistavuotiaita on 20 vuoden päästä 180 000 vähemmän kuin nyt ja työikäisten määrä vähenee sadallatuhannella, mutta eläkeläisiä on 400 000 nykyistä enemmän.

Joka viides Sysmäläinen on yli 75-vuotias. Jouko Juurikkala on Hoivakoti Kaislan uusi asukas. Kuva: Kari Salonen

Väestökadosta kärsivien kuntien päättäjien kannattaa käydä tutustumassa Pohjanmaan kuntiin kuten Närpiöön tai Mustasaareen. Siellä on onnistuttu elinkeinojen kehittämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa, toteaa johtava asiantuntija Timo Aro MDI:stä.

Aron mukaan onnistuminen vaatii pitkäjänteistä työtä eikä sitä saavuteta yhden tai kahden valtuustokauden aikana.

Aro arvelee, että alueiden välinen kilpailu työvoimasta on edelleen lasten leikkiä sen rinnalla, mitä lähivuosina on edessä. Kuntien ja kaupunkien on tehtävä tosissaan töitä työntekijöiden rekrytoimiseksi.

Työvoimapulasta kärsitään jo nyt monilla aloilla ja tilanne tulee vain pahenemaan. Vaikein tilanne on yllättäen syrjäseuduilla kuten Lapissa ja Kainuussa, ei niinkään Uudellamaalla, Aro toteaa.

Kuva: Jukka Pasonen

Monessa yrityksessä työvoiman saatavuus rajoittaa jo kasvua ja omistajat joutuvat miettimään yrityksen sijoittumista.

Mitä maaseutukunnat voivat tehdä?

Aron mukaan kuntien kannattaa pitää mahdollisimman hyvin kiinni nuoristaan ja ylläpitää alueella toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita.

Jos ammattioppilaitosta tai lukiota ei ole ja sen toiminta loppuu, nuoria on vaikea saada jäämään kotiseudulle.

Asenteet ja arvot suosivat nyt kaupungeissa asumista. Vaikka töitä on maaseudulla tarjolla, kaupungeista ei juuri haluta pendelöidä tai muuttaa töihin maalle.

”Helsingistä Kainuuseen töihin lähtemisen kynnys on valtavan iso verrattuna työn perässä etelään muuttamiseen”, Aro sanoo.

Aron mukaan nuoret ovat aina muuttaneet työn ja opiskelujen perässä eikä se tule muuttumaan.

Myös nuoret aikuiset ovat valmiita muuttamaan, mutta muuttohalut vähenevät, kun perhe on perustettu ja esikoinen menee esikouluun. Sen jälkeen asuinpaikkaa vaihdetaan harvoin.

Muuttoliike nähdään liian mustavalkoisesti niin, että väki muuttaa syrjäseuduilta taajamiin ja suuriin kaupunkeihin.

Muuttajia on myös toiseen suuntaan, mutta paljon vähemmän kuin lähtijöitä eivätkä ne juuri näy missään.

Bingoa pelaamassa ovat sysmäläiset Sirkka Salonen (vas), Kaija Vuori, Vuokko Peltola ja Arja Hiltunen. Kuva: Kari Salonen

Syntyvyys laski jyrkästi viime vuosikymmenellä. Vaikka väestötieteilijät vuodesta toiseen vakuuttivat, ettei alemmas voida enää mennä – niin vai kävi – joka vuosi, Aro kuvaa tilannetta.

Viime vuonna syntyi 45 569 lasta. Se on 15 000 lasta vähemmän kuin vuosikymmen aiemmin.

Aro arvelee, että syntyvyyden lasku pysähtyy ja syntyvyys vakiintuu 45 000–50 000 lapseen vuodessa. Tätä myös Tilastokeskus käyttää väestöennusteissaan.

Syntyviä on niin vähän, että Suomi ei pärjää ilman merkittävää maahanmuuton lisäystä. Tästä puhutaan aivan liian vähän, Aro harmittelee.

Viime vuosikymmenellä Suomeen muutti noin 15 000 henkilöä enemmän kuin täältä muutti pois. Se ei kuitenkaan jatkossa riitä.

Aro arvioi, että nettomaahanmuuton pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä lähelle 30 000 asukasta vuosittain, jotta huoltosuhde ei heikkene liikaa.

Kuva: Jukka Pasonen

Maahanmuutto ei välttämättä auta maaseutukuntia. Maahan tulleen ensimmäinen asuinpaikka voi löytyä maalta, mutta se voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Maahanmuuttajat liikkuvat valtaväestöä enemmän ja isot kaupungit vetävät heitä. Kaksi kolmasosaa vieraskielisistä maahanmuuttajista asuu ensimmäisen tai toisen muuton jälkeen pääkaupunkiseudulla ja loput keskuskaupungeissa.

Sama näkyy kunnissa asuvien vieraskielisten määrässä.

Suurin osa vieraskielisistä asuu keskuskaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla 16–17 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä, kun joka toisessa kunnassa vieraskielisten osuus on alle 2 prosenttia.

Arolta on kysytty usein, onko olemassa jotain alueellista kehityskulkua, joka muuttaisi tilanteen. ”Sellaista on vaikea nähdä.”

Maakuntien sisällä ydinkaupunkiseudut ovat entistä vahvempia verrattuna muuhun alueeseen. Ero muuhun maakuntaan uhkaa repsahtaa isoksi, jos meno jatkuu tällaisena seuraavat viisi vuotta.

Seutukaupunkien asema käy tukalaksi. Valtio ja valtionyhtiöt ovat jo vetäytyneet ja työpaikat ovat siirtyneet keskuskaupunkiin.

Suurten kaupunkien kilpailukyky on parantunut viimeisten 10–15 vuoden aikana. Se ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan niin on käynyt koko Euroopassa.

Poliitikot puhuvat mielellään siitä, että väestökehitys olisi tasapainottunut, mutta se on vain tilastoharhaa. Muuttajia on vähemmän, koska maalla on vähemmän asukkaita ja siten lähtemisikäisiä.

”Asukkaita menettävillä alueilla tilanne on jopa heikentynyt viime vuosina.”