Rokkiukot palasivat juurilleen
Perusrockin perinteet elävät syvällä suomalaisissa, mutta musiikkiteollisuus ei anna sille enää tilaa, tuumii Jyrki 69:nä tunnettu Jyrki Linnankivi. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoTaloudellisesti epävarmoina aikoina monet perinteisesti hyviksi koetut asiat nousevat uuteen uskoon.
”Vanhat klassikot säilyvät. Mutta en tiedä, mitä tämän ajan hiteistä jää, kun kierto on niin nopeaa”, pohtii laulaja Jyrki Linnankivi.
46-vuotias rockmuusikko tunnetaan lavalla Jyrki 69:nä.
Hän on tehnyt arvostettujen amerikkalaisten – Danny B.Harveyn ja Chopper Franklinin – kanssa levyn, joka kasvaa tukevasti 1950-luvun rockabillyn juurista.
Herrojen The 69 Cats -bändi on kolunnut Yhdysvaltoja ja toukokuussa tehtiin lyhyt kiertue Euroopassa. Se osoitti, että vanhat jutut ovat tärkeitä muillekin kuin rock-ukoille itselleen.
”Itävallassa meitä tuli kuuntelemaan arviolta parisataa oikeaa teddyboyta vaimoineen”, Jyrki kertoo.
Saksalaiskuulija puolestaan kommentoi, että oli ”hienoa nähdä bändi soittamassa, mitä se itse haluaa”.
”Musiikkibisnes ei pakota meitä tekemään mitään. Tässä jutussa ei ole managereita järjestämässä asioita.”
Kierrätys on tätä päivää: on sitten kysymys materiaalien uusiokäytöstä tai kulttuurista. Kiertueilla on useita all-stars -kokoonpanoja niin hard rockissa kuin dj-puolellakin.
Perinteistä 50-luvun retroa The 69 Cats ei silti edusta, vaan yhtyeen rock on saanut vaikutteita kunkin soittajan erilaisista lähtökohdista: Franklyn tunnetaan punkista ja Harvey on tunnustettu blueskitaristi.
Pääsy kansainvälisten huippumuusikoiden kanssa samaan pumppuun ei olisi ollut Jyrki 69:n mukaan mitenkään mahdollista ilman 25 vuotta toimineen The 69 Eyesin saavuttamaa asemaa. Suomalaisyhtye on suosittu goottikulttuurin piireissä eri puolilla maailmaa.
”Jotain on tehty oikein, kun kelpuutetaan tällaisen juurevan joukon keulille”, hän tuumii.
Kotimainen bändi ei suinkaan ole telakalla, vaan purkittaa uutta levyä. ”Me saatiin jo kaikki se, mikä oli mahdollista. Nyt meillä on vakioyleisö ja voimme soittaa siellä, mihin haluamme mennä”, Jyrki kuvaa 69 Eyesin tilannetta.
The 69 Cats hyödyntää keski-ikään ehtineiden rockin ystävien musiikin kulutustaustoja. Kun AC/DC veti pari viikkoa sitten jättiyleisön Hämeenlinnaan, nuorimpia taisivat olla lämmittelijänä toimineen Santa Cruzin parikymppiset muusikot.
”Meillä on Suomessa pitkät perinteet vanhan hyvän rockin diggaamiselle. Jo Suosikki-lehti kertoi aikanaan meille tietynikäisille siitä.”
Jyrki kuuluu ikäluokkiin, jotka tapetoivat huoneensa seinät Suosikista kerätyillä Elviksen julisteilla. Samaan porukkaan iski 1970–1980-lukujen taitteessa palannut rockabilly.
Reilu vuosi sitten Kantrin haastattelussa muusikko kertoi ehdottaneensa levy-yhtiöille useampaan otteeseen uusien rockabilly-bändien nostamista esiin.
Ajatus perustui hänen kokemuksiinsa dj:n hommissa.
”Vaikka mikä mörkö- tai poppipaikka tahansa, rock täyttää lattian musarajoista riippumatta. Puhtaalle rockille on aina kysyntää.”
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
