Luonnonkosmetiikan valmistajaa muiden myrkyt ällöttävät – omat tuotteet ovat "syötävän puhtaita"

Anu Ruohosto valmistaa mahdollisimman puhdasta luonnonkosmetiikkaa, jota antaa myös lapsensa käyttää. Kuva: Kari Salonen

Anumati Naturalsin tuotteissa ei ole väriaineita ja ne ovat vegaanisia. Tuotteet on pakattu kierrätettäviin lasi- ja muovipurkkeihin. Kuva: Kari Salonen

Anu Ruohoston työhuoneen pöydällä rehottaa tuoksuva kimppu villejä luonnonkukkia. Hiirenvirnaa, koiran­putkea, hierakkaa, mataraa, kurjen­kelloja ja harvinaisen aniliininpunaista siankärsämöä.

Niistä osalla on lyömättömiä ominaisuuksia kosmetiikan raaka-aineina. Silmänilot on poimittu Vantaan Seutulasta, jossa Ruohosto on viettänyt lapsuutensa.

1970-luvulla Helsingin maalais­kunnassa kananmunat ja maito haet­tiin naapurista, vesi kaivosta ja perunat omasta pellosta. Pihassa kasvoi runsaasti kasveja, joiden hyötykäyttöä mummo opetti lapsille. Piharatamolla parannettiin leikeissä tulleita kolhuja ja hyttysiä sekä mäkäräisiä karkotettiin hieromalla siankärsämön lehtiä ihoon. Monia villiyrteistä myös syötiin ja juotiin teenä.

Kiintymys kasveihin on siirtynyt Ruohostolle verenperintönä. Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevassa suvussa on ollut aikojen saatossa kasviparantajia, verenseisauttajia ja jopa shamaaneja. Mummokin välillä loitsusi vanhalla karjalan kielellä.

”Mistä se Tyrvään Mantakin on arvannut hoitaa silmä­tulehdusta homeisella mansikkavoiteella. Nykyään tiedetään, että siinä on penisilliiniä”, Ruohosto hämmästelee entisaikojen kansan­parantajien kykyjä.

Nykymaailmassa ei kuitenkaan tarvitse pärjätä pelkällä perimätiedolla, kun tukena on tieteellistä tutkimusta. Ruohosto onkin kerryttänyt valtavan tietopankin päähänsä. Kauppatieteellisen koulutuksen lisäksi hän on opiskellut Isossa Britanniassa luonnon­kosmetiikan kemiaa.

Vuonna 2010 Anu Ruohoston palo luonnonkosmetiikka-alan yrittäjäksi yltyi niin suureksi roihuksi, että päivänvalon näki Anumati Naturals.

Nyt tuotemerkki kattaa kolmisenkymmentä ihonhoitotuotetta. Ydin­ajatuksena on valmistaa mahdollisimman puhdasta, ekologista ja kotimaista kosmetiikkaa. Kaiken on oltava purkkeja myöten läpinäkyvää. Ruohostolle on kunnia-asia, että kuluttaja ymmärtää tuoteselosteesta kaiken. Joka ikinen ainesosa on peräisin luonnosta.

Ruohostoa ällöttää, että muun muassa bensiininjalostuksen jäteöljyistä valmistetaan iholle siveltäviä tuotteita.

Kosmetiikkateollisuuden käyttämistä synteettisistä aineista osan tiedetään aiheuttavan syöpää. Myös autoimmuuni­sairaudet ja hedelmättö­myys ovat lisääntyneet niinä vuosi­kymmeninä, joina yhä uusia kemi­kaaleja on vyörynyt kosmetiikka­markkinoille. Vasta vuonna 1994 tuli ylipäätään pakolliseksi kertoa, mitä tuote sisältää. Tuoteselosteissa tosin vilisee niin vaikeita sanoja, että kuluttaja saa nähdä vaivaa aines­osien selvittämiseksi. Mitä ihmettä on Phenoxyethanol, Sodium Benzoate tai PEG-100 Stearate?

Ruohoston mielestä sellainen tuote kannattaa jättää ostamatta, jonka aines­osista valtaosa on outoja.

Hän on itse saanut allergisia oireita ripsiväreistä. Monesti oireiden taustalla ovat terveydelle haitalliset säilöntäaineet.

Anumati Naturalsin tuotteissa keinotekoiset säilöntäaineet ja etanoli on korvattu kasvipohjaisilla hapoilla. Säilöviä uutteita saadaan pihlajan­marjoista, ruususta, jasmiinista ja puolukasta.

”Oletko koskaan nähnyt puolukkaa homeessa?” Ruohosto kysyy.

Kun Ruohosto saa idean uudenlaisesta tuotteesta, vaikkapa ryppyvoiteesta, hänellä alkaa surrata valtava kasvi­kuvasto päässä. Mistä syntyisi mahdollisimman tehokas yhdistelmä?

Moni tuttu, rikkaruohonakin pidetty kasvi on todellisuudessa tuhattaituri vaikuttavien ominaisuuksiensa puolesta. Ovathan lääkkeistäkin monet kasviperäisiä.

”Kasveilla ja ihmisillä on hyvin samantyyppinen solutoiminta.”

Ruohosto toivoo, että Suomeen syntyy lisää yritystoimintaa luonnonkasvien ympärille. Esimerkiksi kasviuutteille riittää kysyntää kosmetiikkateollisuudessa. Pohjoisen luonnon puhtaat ja ravinnerikkaat antimet ovat erityisen haluttuja.

Luonnonkasveja Ruohosto ostaa kerääjiltä, joita löytyy muun muassa Suomen luontoyrittäjyysverkoston nettisivuilta aitoluonto.fi. Parhaillaankin siellä kaupataan vaikka mitä. Sata grammaa kuivattuja voikukanlehtiä irtoaa hintaan 13,50 euroa, kun taas nokkosen siemenistä saa pulittaa 29,50 euroa.

Kotimaiset metsämarjat yritys ostaa pakastekuivattuina Kaskein Marjalta.

Anumati Naturals -tuotemerkki on saamassa ensimmäisenä Suomessa yhdysvaltalaisen Made Safe -turvallisuussertifikaatin.

Ruohoston mielestä se on ainoa, joka takaa varmasti ettei tuotteissa ole terveydelle tai luonnolle haitallisia aineita.

”Kaikki tutkitaan villikasvien sisältämiä raskasmetalleja myöten.”

Kosmetiikassa viherpesu on merkittävä ongelma. Luonnonkosmetiikan sertifikaateistakin osa sallii kyseenalaisten aineiden käytön. Esimerkiksi Euroopassa suosittu Ecocert hyväksyy tuotteisiin tietyn määrän sulfaatteja, jotka on alunperin kehitetty auto­teollisuuteen.

Tiukan Made Safe -sertifikaatin hakeminen on aikavievää ja kallista, mutta Ruohosto uskoo, että vaiva palkitaan. Kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotteiden turvallisuuteen.

Yrittäjänä Ruohosto kantaa vastuuta tulevista sukupolvista ja ympäris­töstä.

”Pitää olla hyvä olo ja omatunto valmistaa sellaista kosmetiikkaa, jota myös itse ja omat lapset käyttävät.”

LUONNONKOSMETIIKASSA KIELLETTYJÄ AINEITA:

Maaöljyperäiset petrokemian tuotteet, kuten mineraaliöljy, parafiini, vaseliini.

Silikoniyhdisteet (tuoteselosteessa dimethicone).

Eläinrasvat ja -proteiinit, kuten ihra, tali ja eläinperäinen kollageeni.

Säilöntäaineet, kuten karsinogeeninen formaldehydi tai formaldehydin vapauttajat (triklosaani tai metyyli-isotiatsolinoni).

Parabeenit, kuten metyyli-, propyyli-, butyyli- ja etyyliparabeeni.

Synteettiset väriaineet, kuten atsovärit.

Keinotekoiset hajusteet.

Säteilytetyt tai geenimanipuloidut raaka-aineet.

Etoksyloidut emulgaattorit (PEG-, PPG-).

SERTIFIKAATTEJA:

Luonnonkosmetiikkaa edustavia sertifikaatteja on paljon. Niillä pyritään takaamaan, että valtaosa tuotteen raaka-aineista on luonnollisia tai luonnollista alkuperää olevia.

Eurooppalaisia luonnonkosmetiikan sertifikaatteja ovat muun muassa:

Suomalainen FI-Natura

Belgialainen NaTrue

Brittiläinen Soil Association

Italialainen Icea

Ranskalainen Ecocert ja Cosmebio

Saksalainen Bdih

Eurooppalainen Cosmos on kehitetty yhtenäistämään luonnonkosmetiikan sertifikaatteja.