Trendilelusta kuoriutuu häpeilemätön kasa roskaa – tutkija kertoo, mitä tavaroita lapsi oikeasti tarvitsee

Pallonmuotoinen lelu on kuin yllätysmuna. Kääreiden sisältä paljastuu lelu, jollaisia voi kerätä koko sarjan. Kuva: Sanne Katainen

Muovikäärettä muovikääreen sisässä monta kerrosta. Lopulta sisältä avautuu suurisilmäinen muovinukke ja erilaista muovista tilpehööriä. Monella elämänosa-alueella ekoajattelu on vaikuttanut esineiden ja pakkausten materiaaleihin, mutta lasten leluissa muovi on yhä ykkönen.

Maailmassa tuotetun muovijätteen määrä on OECD:n tilaston mukaan kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Viime vuosina suosioon nousseiden, halpojen krääsäpallojen idea jopa perustuu runsaiden muovikerrosten kuorimiseen.

Lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka kertoo, että niin sanotut unboxaus-lelut ovat saaneet inspiraationsa netin videoista, joissa ihmiset avaavat ja arvostelevat ostamiaan tuotteita.

Lelukehittelijät ovat siirtäneet digitaalisen leikin lasten leluihin.

”Niissä noudatetaan yllätysmunaleikin kaavaa. Leluteollisuus on ajatellut, että tämä on selkeästi leikin tyyppi, joka ehkä kiinnostaa lapsiakin”, Heljakka sanoo.

Hänen mukaansa lelujen ympäristöystävällisyydessä on kokonaisuutena tapahtunut viime vuosina edistystä, ja moni ennen metallilla tai muovilla tehty pakkauksen osa on korvattu ympäristöystävällisemmillä ja kierrätettävimmillä materiaaleilla.

Toisaalta valikoima on kahtia jakautunutta. Moni muovinen trendilelu on pakattu kestämättömästi ja menee nopeasti rikki.

”Unboxaus ja digitaalisen kulttuurin parissa syntyvät ilmiöt ovat aika nopeasti ohimeneviä, kuten joku vuosi sitten fidget-spinnerit ja emojilelut.”

Erityisen lyhytikäisiä ovat usein villeiltä markkinoilta hankitut lelut, esimerkiksi ulkomaisista verkkokaupoista tilatut tuotteet, joiden valmistajista, vastuista tai tullilaboratorion testausseuloista ei ole tietoa.

”Tällaiset lelut eivät välttämättä kestä leikissä. Niiden materiaalit voivat olla myös sellaisia, ettei lelua voi pestä tai korjata tai ne ovat mekaanisesti niin yksinkertaisia, että ne on nopeasti leikitty loppuun”, Heljakka huomauttaa.

Kaiken ikäiset ihmiset ja eläimetkin tarvitsevat leikkiä, muistuttaa lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka. Kuva: Jussi Partanen

Suomen suurimman lelukauppaketjun XS Lelujen operatiivinen johtaja Triin Söber kertoo, että ympäristöystävällisistä materiaaleista valmistettavat lelut kiinnostavat eniten noin 30-vuotiaita.

”Voi olla, että heillä on ensimmäinen lapsi ja he ovat tietoisia ympäristöasioista. Halutaan, että lelut ovat turvallisia käyttää”, Söber sanoo.

Hänen mukaansa harva sanoo ei ympäristöystävällisyydelle, mutta sitten tullaan hintaan, mikä usein ratkaisee leluvalinnan.

XS Lelujen valikoimasta noin viisi prosenttia on valmistettu puusta, kierrätysmateriaaleista tai ekomuovista.

Vaikka aikuiselle lelu voi joskus tuntua turhalta krääsältä, Heljakka muistuttaa, että lelut ovat lapsille tärkeitä, eikä aikuinen voi aina päättää, millaisesta leikistä lapsi innostuu. Joskus samanlaiset lelut luovat yhteenkuuluvuutta kavereiden kanssa

”Lapsille ei voi myydä ajatusta siitä, mikä esine on tärkeä, lapsi löytää sen itse”, Heljakka sanoo.

”Leluja voi kuvailla lapsen ensimmäiseksi materiaalisen kulttuurin ilmentymäksi ja valuutaksi. Niihin sitoutuu rahaa.”

Aikuisen arvostelu lelun turhuudesta ja ympäristökuormasta voi pahimmillaan olla lasta mitätöivää paasausta. Heljakka kannustaa mieluummin kuuntelemaan lasta siitä, miten hän itse arvottaa leluja ja mitä ajatuksia ne hänessä herättävät.

”Aikuisen kammoksuma krääsä tarjoaa tilaisuuden keskustella lapsen kanssa siitä, miten esineitä säilytetään ja miten pitkään niillä leikitään. Lapsen kanssa voi yhdessä miettiä, mihin lelut voi laittaa seuraavaksi, kun niillä ei enää ole kodissa tilaa.”

Suomalaislasten lelujen määrästä ei ole tutkimusta, mutta määrä lienee useita satoja. Heljakan mukaan 1980-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan ruotsalaislapsilla oli keskimäärin 300 lelua. Määrä on oletettavasti kasvanut tähän päivään.

Joitakin vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan länsimaalainen lapsi omistaa keskimäärin 18 kilon verran muovisia leluja.

Huonosti valmistettu lelu, joka on pakattu runsaaseen muoviin kuormittaa ympäristöä ja on pahimmillaan leikitty loppuun pian avaamisen jälkeen. Toisaalta Heljakka muistuttaa, että kaupoissa on runsaasti leikkivälineitä, jotka kestävät käytössä käytännössä ikuisesti ja löytävät uusia leikkijöitä vuodesta toiseen.

Mahdollisuus monipuoliseen leluvälineistöön on tutkijan mielestä tärkeää lapselle.

”Kaikkea ei tietenkään tarvitse hankkia, vaan on hyvä että on erilaisia välineitä: hahmoleluja, rakenteluleluja, roolileikkiasuja, oman leikkiympäristön rakenteluun liittyviä asioita. Hyvin kuratoitu leluvalikoima auttaa näkemään, mistä lapsi pitää.”

Aikuinen ei voi päättää, mistä lapsi innostuu, muistuttaa tutkija. Kuva: Sanne Katainen

Heljakan mukaan leikki opettaa yhteistyötaitoja ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Leikkiminen on voimavara, jonka kautta oppii muilta ja itsestään uusia asioita.

”Fyysisinä olentoina tarvitsemme hypisteltäviä esineitä, ja lelut on mainio lähtökohta erilaisten taitojen hiomiseen ja mielikuvittelun harjoittamiseen, koska lelut ovat parhaimmillaan portti mielikuvitusmaailmaan.”

Heljakka muistuttaa, että kaiken ikäiset ihmiset ja eläimetkin tarvitsevat leikkiä. Hänen tutkimuksensa mukaan aikuiset näyttävät tarvitsevan leluja jopa lapsia enemmän päästäkseen leikin maailmaan. Lapsilla leikki syntyy toisinaan spontaanisti ilmankin lelujakin.

Joskus paras leikkiväline on vanhempi itse.

”Lapselle on hirmu tärkeää saada leikkiä joskus aikuisen kanssa. Leikkivä aikuinen on paras esimerkki lapselle. Kriisien keskellä leikki luo iloa ja kepeyttä. Se luo tulevaisuuden uskoa ja hyvä mieltä.”