Entinen rehtori ja maakunnan opetustoimesta vastaava kansliapäällikkö Rainer Juslin kertoo opettaja-aikoinaan tunteneensa kaikki föglöläiset kotisaarellaan. ”Koulun juhliin osallistuivat isovanhemmatkin.” Kuva: Maija Partanen
Koulukyyti Ahvenanmaalla: veneellä, saaristolautalla – ja loppumatka taksilla
Suomen pienimmässä kunnassa, Ahvenanmaan Sottungassa, alkanut syksy on ensimmäinen ilman omaa koulua. Taksi ja yhteysalukset kuljettavat koululaisia, mutta muuttoliike vie myös pieniä oolantilaisia pääsaarelle ja asuinkeskuksiin.
Ahvenanmaan Kyrkogårdsöllä koulukyyti kotisaarelta alkaa ensin pienellä yhteysveneellä. Kuva: Jukka Pasonen”Olosuhteet Ahvenanmaalla ovat aivan erityiset. Jokaisessa saaristokunnassa on oma koulunsa ja kouluhallintonsa – ja koulut ovat tietenkin hyvin pieniä.”
Rainer Juslin tuntee Ahvenanmaan saarimaakunnan koululaitoksen paremmin kuin ehkä kukaan. Työuraan kuuluu 20 vuotta Föglössä peruskoulun ala- ja yläasteen rehtorina ja viimeiset 12 vuotta Maarianhaminassa koko maakunnan koulutuksesta ja opetuksesta vastaavana kansliapäällikkönä.
Huhtikuussa Juslin, 61, siirtyi eläkkeelle. Kulkeminen kotisaarelta Föglöstä Maarianhaminaan ei ole enää päivittäistä.
Ahvenanmaan tuhansista saarista 60:ssä on asutusta. Viidestä varsinaisesta saaristokunnasta lauttamatkan päässä Maarianhaminasta itään sijaitseva Föglö on suurin. Siellä myös Juslin asuu.
”Puolitoista tuntia yhteen suuntaan. Saaristolautat ovat minulle tuttuja”, Juslin kertaa päivämatkaansa.
Tapaamme Maarianhaminan keskustassa. Rainer Juslin muistuttaa historiasta; Ahvenanmaan maakunnan keskuspaikka olisi yhtä hyvin voinut kasvaa ja muodostua Degerbyhyn, Föglön naapurisaarelle.
”Deger tarkoittaa suurta, ja silloin 1800-luvulla Föglön kunnassa oli 1 800 asukasta ja kouluja joka kylässä. Tänään asukkaita on noin 600, ja koulu toimii ainoastaan Föglön kunnan Degerbyssä.”
Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 Ahvenanmaa liitettiin muun Suomen mukana Venäjän keisarikuntaan. Keisari antoi kaupunkioikeudet Maarianhaminalle vuonna 1861 ja keskitti maakunnan hallintonsa silloiseen muutaman kymmenen asukkaan Maarianhaminaan.
”Saaristo muuttuu ja ihmiset muuttavat kaupunkiin ja pääsaarelle, ”Manner”-Ahvenanmaalle. Ilmiö on sama kuin esimerkiksi Itä-Suomessa.
Juslinin havaintojen ja kokemusten perusteella kaikki saariston koulut ovat pienentyneet viimeisten 25 vuoden aikana. Koululaisia vajaan 30 000 asukkaan maakunnassa on noin 3 000 ja peruskouluja vuoden 2018 tilaston mukaan 22.
Syksyllä 2019 kouluja on yksi vähemmän, kun maakunnan pienimmän kunnan, Sottungan, koulu lopetti oppilaiden puuttuessa toiminnan.
Ahvenanmaalla käydään maakunta- ja kunnallisvaalit 20. lokakuuta. Vaalien jälkeinen suuri kysymys ja muutos on esitys yhdistää Ahvenanmaan nykyiset 16 kuntaa neljäksi suureksi kunnaksi.
Koulutoimesta huhtikuuhun saakka virkamiehenä vastannut Juslin arvelee, että peruskoulujen yhdistäminen neljään kuntaa sujuu vaikeuksitta.
”Kunnat ja koulupiirit tekevät jo nyt paljon yhteistyötä. Esimerkiksi pääsaaren kunnat ylläpitävät yhdessä yläastetta.”
Ahvenanmaan 22 ylä- ja ala-asteen peruskoulusta viidessä on alle 50 oppilasta. Alle 10 oppilaan kouluja on yksi, ja puolet ala-astetta käyvistä ja 95 prosenttia yläasteen oppilaista käyvät yli 200 oppilaan koulua.
Kotiopetuksessa oli viime lukuvuonna 60 lasta. Nämä perheet tulevat etupäässä Ruotsista, eivätkä heidän lapsensa ole Suomen oppivelvollisuuden piirissä. Lukioita on tasan yksi, joka toimii Maarianhaminassa.
Suunta on ollut pienistä kyläkouluista isompiin yksiköihin. Silti ryhmäkoot ovat entisen rehtorin ja kansliapäällikön mukaan pysyneet suhteellisen pieninä. Koulukuljetukset taksilla, saariston yhteysaluksilla ja -veneillä ovat välttämättömiä.
600 asukkaan Föglössä ja saaristossa suurin osa lapsista kuljetetaan tänään taksilla kouluun Degerbyhyn. ”Koulussa on nyt 50 oppilasta. Kun toimin siellä rehtorina, oppilaita oli vajaat 80.”
Joissain tapauksissa koulukyyti kotisaarelta alkaa ensin pienellä yhteysveneellä.
Kökarin kunnan Kyrkogårdsössä oppilaat ajetaan neljänä päivänä viikossa yhteysveneellä Kökariin, sieltä he voivat koulun jälkeen palata kotiin iltapäivällä yhteysaluksella.
Venekuljetusten kustannuksista vastaa Kökarin kunta. Kelirikon aikana talvella Ahvenanmaan maakunta maksaa laskun kuljetuksista.
Saariston kunnat kalliimpine koulukuljetuksineen saavat maakuntahallitukselta myös korkeamman valtionosuuden. Logistiikka ja kuljetukset ovat vaikeimmat järjestää maakunnan viiden saaristokunnan alueella.
Yhteiskuljetuksetkaan eivät auta, jos väkeä ja oppilaita ei vain ole.
Kyrkogårdsön erikoiskyyditykset saattavat loppua, jos koululaiset vähenevät edelleen. Juslinin mukaan saarelta kuljetetaan kahta koulukasta, joista toinen käy kuudetta ja vanhempi peruskoulun viimeistä eli yhdeksättä luokkaa.
Päteviä opettajiakin on vähemmän tarjolla kauempana saaristossa. Juslinin kokemuksen perusteella opettajien saatavuus ei kuitenkaan ole ollut ylivoimainen ongelma: ”Jotenkin se on aina järjestynyt.”
Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Vieraana kielenä useimmat valitsevat Juslinin mukaan suomen kielen. ”Se ei ole pakollinen, mutta on tärkeää, että jotain osaa myös suomeksi.”
Ahvenanmaalla asuu 80 eri kansalaisuutta, vaikka saarimaakunta on vain 30 000 asukkaan yhteisö. Maakunnan peruskouluissa joka kymmenennen oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi. Kouluissa puhutaan yli 30 eri kieltä.
Itsehallintoalueena toimiva Ahvenanmaa sääti uuden peruskoululain, jossa esimerkiksi uskonnonopetus ei ole uskontoon sidottu vaan neutraali opetusaine. ”Ei tarvita enää erillisiä ryhmiä esimerkiksi elämänkatsomusopetukseen, vaan samaan opetukseen voivat osallistua niin muslimit kuin kristityt.”
Yhteiskunta kustantaa opetuksen, siksi on hyvä, että kaikki osallistuvat samaan opetukseen”, Juslin perustelee.
Maakunnan uusi koululaki mahdollistaa opetuksen myös etänä internetin välityksellä. Opettajien työ ei netin vuoksi häviä: ”Opettajia, ohjausta ja valvontaakin tarvitaan.”
Ahvenanmaalla opetusalalla työskennellyt Rainer Juslin kehuu maakuntaa ja sen koululaitosta. Åbo Akademin ruotsinkielisestä opettajankoulutuslaitoksesta valmistunut Juslin on viihtynyt ja asunut Föglössä jo 34 vuotta.
Koulut ovat uudistettuja, moderneja ja luokkakoot pieniä. Rehtorinakin toimiessaan hänellä oli oma luokka ja opetustunteja 8–10 viikossa. ”Jonkinlainen oppilaiden rauhattomuus heijastuu myös saariston pienissä kouluissa. Koulukiusaamistakin, mutta se on helpompi havaita ja oikaista ajoissa.”
Manner-Suomessa homeongelmat ovat liiankin yleisiä koulurakennuksissa, ja niiden korjaaminen on kallista.
Homekorjauksia on tehty myös Föglön kunnassa, jossa yhteen kouluun rakennettiin uusi ruokala ja keittiö. Niin ikään Maarianhaminan Ytternäsin koulu on remontoitu homeen vuoksi.
Fakta: Ahvenanmaan maakunta
- Itsehallinnollinen maakunta.
- Ainoana virallisena kielenä Ruotsi.
- Ahvenanmaan saaristoon kuuluu 6 757 saarta. Näistä 60 asuttua.
- Manner-Ahvenanmaa on pohjoisesta etelään 50 kilometriä pitkä, leveyttä idästä länteen 45 kilometriä.
- Asukkaita: 29 939 (kesäkuu 2019)
- Kuntia 16, esitys yhdistää kunnat neljään kuntaan. Maakunta- ja kunnallisvaalit 20.10.2019.
- Peruskouluja: 22, oppilaita yhteensä 2 943 (2018)
Lähteet: Ålands statistik- och utredningsbyrå 2018, Wikipedia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
