Talvisodan tehopakkausten tuotosta jaetaan jälleen 1,5 miljoonaa euroa apurahoja

Metsämiesten säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä tietää, että viime vuonna Suomessa päätyi noin tuhat hehtaaria metsää valtiolle, kun ei ollut perillisiä. "Metsämiesten säätiölle lahjoitettujen metsien tai muun omaisuuden tuotto menisi hyvään yleishyödylliseen tarkoitukseen, metsäalan menestymisen turvaamiseen." Kuva: Jaana Kankaanpää

Tänään vietettävä Talvisodan päättymisen päivä on Metsämiesten säätiön vuoden tärkein päivä. Tämän vuoden apurahapotin jako päätetään ja julkistetaan juuri tänään.

Säätiö jakaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa rahaa, jolla tuetaan ja kehitetään metsäalaa sekä tuetaan metsäalalla toimivien henkilöiden henkistä ja aineellista hyvinvointia. Kaikki vähintään 1500 euron apurahan saajat julkaistaan. Apurahan saajia on vuosittain runsas sata.

"Joukossa on kaikkea tutkimuksesta metsäkulttuuriin. Koen joka vuosi tuskaa, sillä hakemusten joukossa on paljon hyviä hankkeita, joille ei vain pysty rahaa järjestämään. Hallitus päättää eli valitsee parhaat", kertoo Metsämiesten säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Säätiöllä olisi halua kasvattaa jaettavaa pottia, mutta se tarkoittaa myös pääoman kasvattamista. Yksi tapa ovat lahjoitukset ja testamentit.

"Viime vuonna Suomessa päätyi noin tuhat hehtaaria metsää valtiolle, kun ei ollut perillisiä. Valtiolle päätyneet maat menevät valtaosin luonnonsuojelun vaihtomaiksi. Metsämiesten säätiölle lahjoitettujen metsien tai muun omaisuuden tuotto menisi hyvään yleishyödylliseen tarkoitukseen, metsäalan menestymisen turvaamiseen."

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Metsämiesten säätiö on syntynyt talvisodan jälkimainingeissa. Elettiin vuotta 1940 ja Suomi oli sodassa. Kansalaisten ruoka- ja nautintoaineiden saatavuutta oli rajoitettu.

Päivittäiset annokset eivät riittäneet savotoilla työskenteleville miehille. Haloille oli valtava kysyntä, joten miesten ravinto piti turvata.

"Kansanhuoltoministeriö tarttui ongelmaan ja perustettiin Metsätyömaiden muonitustoimisto. Se sai hyvin laajat valtuudet välittää ruokatarpeita ja myöntää lisäosto-oikeuksia", kuvailee Ilari Pirttilä.

Tuolta ajalta on peräisin esimerkiksi sana tehopakkaus, jolla nykyään viitataan tehokkaaseen naiseen. Alun perin sillä tarkoitettiin laatikkoa, joka sisälsi kahvia, sokeria ja tupakkaa.

"Tehopakkauksen sai ostaa, kun oli tehnyt tietyn määrän halkoja. Tehopakkaus oli haluttu ja himoittu."

Kun sota-aika oli ohi ja olot tasaantuivat, muonitustoimistokin kävi tarpeettomaksi. Se päätettiin lopettaa 1948.

"Ylijäämää kassassa oli kertynyt nykyrahassa miljoona euroa. Sen oikeudenmukainen jakaminen takaisin jätkille olisi ollut mahdoton tehtävä. Valtion kassaankaan rahaa ei haluttu antaa, joten päätettiin perustaa Metsämiesten säätiö."

Säätion tehtäväksi määriteltiin metsäalan kehittäminen ja tukeminen sekä metsäalalla toimivien ihmisten henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen.

"40-luvun jätkien hiellä tehdään vielä tänäkin päivänä aika upeita juttuja", muistuttaa Pirttilä.

Metsämiesten säätiön pesämuna on kasvanut aikojen saatossa. Vuoden 2016 lopussa se oli komeat 56 miljoonaa euroa. Pääoman arvo vaihtelee, mutta tuotto on pysynyt melko vakaana. Viime vuonna se oli lähes yhdeksän prosenttia. Omaisuudesta 38 prosenttia on pörssiosakkeissa, 30 prosenttia metsässä, 16 prosenttia korkosijoituksissa ja 14 prosenttia asunto-osakkeissa.

"Apurahoja on vuosien saatossa jaettu alalle yli 30 miljoonaa euroa. Vuosittain meille tulee noin 300 hakemusta, joilla haetaan noin viiden miljoonan euron rahoitusta."

Säätiö toimii pienellä miehityksellä. Toimitusjohtajan lisäksi säätiöllä on hallintoassistentti. Toimintaa ohjaa ja valvoo yhdeksänhenkinen hallitus, jonka jäsenistö koostuu monipuolisesti metsäalan asiantuntijoista.

"Hallituksen jäsenistä kolme on aina joka vuosi erovuorossa. Nimitystoimikunta ehdottaa ja hallitus valitsee syyskokouksessa heille seuraajat. 67 vuotta täyttänyttä ei voida enää valita."

Pirttilä korostaa, ettei kukaan hallituksen jäsenistä aja säätiössä taustatahonsa asiaa, vaan säätiön asiaa.

"Säätiö on itsenäinen ja riippumaton toimija, joka pystyy tekemään ennakkoluulottomia avauksia ja tarttumaan metsäpoliittisesti kipeisiinkin kysymyksiin."

Metsämiesten säätiöllä on huoli metsäalan tulevaisuudesta.

"Suomessa on kaksi merkittävää voimavaraa, ihmiset ja metsät. Motivoituneet ja osaavat ihmiset voivat työssään hyvin ja ovat tuottavia. Me olemme laserkeilanneet Suomen metsät ja tiedämme täsmälleen kuinka paljon puuta metsissä kasvaa, mutta emme ole keilanneet inhimillistä pääomamme. Emme esimerkiksi tiedä mikä saa nuoret tulevaisuuden tekijät kiinnostumaan metsäalasta. Siinä on haaste."