
Lounaaksi ikikeittoa ja kuukausittaiset menot vain 120 euroa – ”Koen, etten ole luopunut mistään”, sanoo omavaraisuutta opiskellut Mette Hartonen
Omavaraisuutta opiskellutta Mette Hartosta saman ruuan syöminen ei kyllästytä.
Omavaraopistolla puut kaadetaan ja pilkotaan perinteiseen tyyliin kirveellä ja pokasahalla. Jokaisen on opintojen aikana tehtävä ainakin yhden kuution verran polttopuita. Sähköä kuluu opistolla hyvin vähän. Mette Hartoselta sahaaminen sujuu jo rutiinilla. Kuva: Reijo HaukiaOmavaraopistolla Nurmeksessa on joka vuosi ollut hakijoita toistaiseksi enemmän, kun mukaan on opiskelemaan voitu ottaa.
Osa jää opistolle asumaan myös talveksi. Yksi heistä on Mette Hartonen.
Aiemmin eräoppaaksi opiskellut Hartonen on siirtynyt omavaraisempaan elämäntapaan pikkuhiljaa.
”Koen, etten ole luopunut mistään, vaan saanut elämääni uusia merkityksellisiä asioita entisten tilalle.”
Aamu alkaa kaurapuurolla. Lounaaksi on usein opiston klassikkoa eli ikikeittoa.
Ikikeitto on juureskeittoa johon lisätään perunaa, lanttua tai naurista sekä esimerkiksi palsternakkaa ja porkkanaa. Höysteenä syödään papuja tai herneitä.
Eilisen keittoa voidaan jatkaa seuraavana päivänä, mistä tulee nimikin. ”Maku vain paranee päivien myötä.”
Illalla saatetaan syödä esimerkiksi keitettyjä perunoita ja papupihvejä. Joskus Hartonen tekee uunissa rieskaa. Kalaa tai riistaa hän ei syö.
Peseytyminen ja tiskaaminen hoituu kierrätysöljystä ja koivun tuhkasta saadusta lipeästä tehdyllä saippualla.
Suurin osa käyttää suolaa, mutta Hartonen jätti sen jo ennen kurssille tuloaan.
Eikö sama ruoka kyllästytä? Ei, hän vastaa. ”Olen yllättynyt, miten maukasta ja ravitsevaa yksinkertainen ruoka voi olla.”
Omavaraopistolla harjoitellaan myös kädentaitoja. Martti Pellikka (oikealla) on opettanut perinnerakentamista. Hänen opeillaan on tehty esimerkiksi kaivon päälle pärekatos. Kuva: Reijo HaukiaOmavaraisuus on elämäntapa, jonka oheen tavallinen päivätyö ei istu, opiskelijat pohtivat. Talvisin tehtäviin freelance-töihin ja keikkahommiin se voisi sen sijaan sopia
”Ainakin itselleni yksi isoimpia syitä omavaraistelulle on juuri vapautuminen tarpeesta tehdä päivätyötä ja sitä kautta kapitalistisen järjestelmän tukemisesta”, Hartonen sanoo.
Hartosen kuukausittaiset menot tulevat tällä hetkellä katetuiksi 120 eurolla. Vuokra on satasen, lisäksi menoina ovat puhelinlasku ja muutama paketillinen kaura- ja ohraryynejä.
Kulkupelinä toimii pyörä ja kauppaan asiaa on ollut viimeksi maaliskuussa.
Lue koko juttu Omavaraopistosta alla olevasta linkistä.
Valtimon omavaraopisto
Tarjoaa omavaraisuuteen perehdyttävää opintokokonaisuutta Pohjois-Karjalan Nurmeksen Rasimäellä.
Aikuiskoulutus kestää kuusi kuukautta (huhti-lokakuu)
Omavaraopiston toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Myöskään viljelymenetelmät eivät ole sidottu tiettyyn oppiin.
Kursseilla opiskellaan mm. Omavaraisuuteen tähtääviä viljelymenetelmiä, ruuan säilöntää eri menetelmin, puurakentamista ja tarve-esineiden tekoa
Koulutuksesta kiinnostuneet osallistuvat talven aikana talkoisiin, joiden yhteydessä pidetään opintoihin liittyvät haastattelut. Seuraavat talkoot järjestetään tammi-helmikuun taitteessa.
Omavaraopisto on osa Kainuun opistoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








