Eino Leinon synnyinkylässä kirkkoja ovat tuhonneet maanjäristys ja hyökkäykset – historiallinen maalaismiljöö ihastuttaa vierailukohteena ja asuinpaikkana

Paltamon vanha pappila kuvattuna vuonna 1909. Kuva: M. L. Carstensin kokoelma

Paltaniemen uimarannalla oli vielä iltapäivällä 25.6.2020 aurinkoista, vaikka vastarannalla jo ukkosti. Noussut Uuno-myrsky aiheutti laajoja tuhoja Kainuun alueella. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Vanha pappila kuvattuna tänä vuonna. Kuvasta näkee hyvin, kuinka rantametsä on rehevöitynyt Kuva: Martina Motzbäuchel 2021, MKNK ry

Paltaniemen kylä tihkuu historiaa. Kajaanin nykyiseen keskustaan on alueelta matkaa kymmenisen kilometriä, mutta paikka oli koko Kainuun kirkollinen ja hallinnollinen keskus 1600-luvun alusta 1800 luvun puoliväliin.

Eino Leino syntyi kylässä vuonna 1878, samaan pihapiiriin jossa Elias Lönnrot asui muutama vuosikymmen aikaisemmin. Kuuluisin nähtävyys on silti melkein 300 vuotta vanha kuvakirkko.

Se on paitsi suosittu turistinähtävyys myös vihkikirkko, ja häät tuovat asiakkaita kylän juhlapaikoille. Romantiikkaa kylän maalaismiljöössä riittääkin.

"Tänne tulee auringonlaskun kahtelijoita ja revontulia kuvataan talvella", paljasjalkainen paltaniemeläinen Ritva Kaltiainen kertoo. Hän on toiminut aikaisemmin vuosia Paltaniemen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana.

"Paltaniemi on kajaanilaisten olohuone. Täällä on myös kaupungin paras uimaranta, jossa voi laskea helteisellä säällä satoja uimareita", Seppo Rytivaara kertoo.

Myös hän on syntynyt Paltaniemellä. Muualla asumisen jälkeen lapsuuden maisemat saivat Rytivaaran palaamaan kylään.

Tulijoita olisi paljon muitakin, mutta tontteja ei tahdo olla tarjolla.

"Tämä on haluttu asuinympäristö. Nuoret haluaisivat muuttaa kylälle mutta vanhempi väestö pysyy"; Kaltiainen kertoo.

Nyt alueelle suunnitellaan osayleiskaavaa, jonka avulla arvokkaan maisema-alueen säilyminen pyritään turvaamaan. Kaavassa sovitetaan yhteen maalaismaiseman säilyttämisen, matkailun ja rakennuspaineen tarpeita.

Kaltiainen ja Rytivaara toivottavat uudet talot kylälle tervetulleiksi, mutta niiden pitäisi sopia paikan henkeen.

"Keskeisimmät paikat on kyllä jo rakennettu, mutta reuna-alueille uusia taloja sopii."

Ritva Kaltiainen ja Seppo Rytivaara Keisarintallilla, joka on yksi Paltaniemen historiallisista rakennuksista. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Paltaniemi syntyi 1500-luvulla. Silloin verohelpotusten houkuttelemat savolaislähtöiset uudisasukkaat asettuivat paikalle. Vuoden 1569 veroluettelon mukaan Paltaniemellä asui 16 talonpoikaa.

Alueen ensimmäiset kirkot rakennettiin Kirkkoniemeen. Sieltä löytyvät yhä alueen vanhimmat kerrostumat, vanha kalmisto sekä muistomerkkejä.

Kirkkoniemi oli nimestään huolimatta kirkoille riskialtis paikka. Erikoisin onnettomuus tapahtui, kun paikalla sijainnut Paltaniemen kirkko tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä vuonna 1629. Se on tietojen mukaan Suomen ainoa julkinen rakennus, joka on tuhoutunut maanjäristyksessä.

Seuraavan valmistuneen kirkon tuhosivat venäläiset vuonna 1716. Siksi nykyinen kuvakirkko on rakennettu suojaetäisyyden päähän rannasta.

Kirkkoniemi on ollut turvaton paikka myös osalle kalmistoon haudatuista. Hiekkatörmän murtuessa heidän luitaan on tippunut ajan kuluessa Oulujärveen.

Luonnonvoimat koettelivat kylää myös viime kesänä, kun järveltä vyörynyt Uuno-myrsky pisti puustoa uuteen uskoon. Puita kaatui rakennusten päälle, mutta vakavammilta vaurioilta säästyttiin.

"Se oli ihan ihme, ettei kukaan loukkaantunut. Myrsky avasi maisemaa, järvelle näkee nyt ihan eri tavalla", Kaltiainen kertoo.

Rantakasvuston rehevöityminen onkin yksi merkittävimmistä tavoista, joilla kylän maisema on muuttunut. Kotieläintilojen vähentyessä laidunnus on loppunut, eivätkä eläimet enää pidä maisemia avoimina.

Paltamon vanha pappila kuvattuna vuonna 1909. Kuva: M. L. Carstensin kokoelma

Paltaniemen kyläyhdistykselle tärkeät tapahtumat jouduttiin viime vuonna perumaan kokonaan. Niitä järjestetään vireällä kylällä vuoden mittaan yhteensä kymmenen.

Tapahtumien lisäksi aktiivisia kyläläisiä kaivataan vanhojen rakennusten ja maiseman kunnostustalkoisiin.

"Kylällä asuu noin 500 ihmistä, ja talkoisiin tulee yleensä 20-30. Ihan hyvin niihin siis löytyy porukkaa ja ikäjakaumassakin on nuorempaa ja vanhempaa", Kaltiainen kertoo.

Käytännön kunnostuksen lisäksi kotiseutuyhdistys tekee tärkeää lobbaustyötä, jossa kerrotaan rakennusten korjaustarpeita ja tuetaan niiden rahoitushakemuksia.

Yksi suurimmista viime vuosien hankkeista oli kylälle Hollannista tuotu ooppera, joka perustui Kainuussa syntyneen Pitkän Tanelin eli Daniel Cajanuksen elämään.

Cajanuksen kerrotaan olleen pituudeltaan 247 senttimetriä. Hän ansaitsi elantonsa kiertämällä Eurooppaa ja asettui lopuksi Hollannin Harlemiin, jossa hänet tunnettiin hyväntekijänä.

Cajanuksen elämään perustuva ooppera haluttiin tuoda tämän synnyinseuduille ja suurhanke onnistui, vaikka monet pitivät sitä suurena riskinä. Oopperan toteuttamisessa suuri osuus oli Vaara- kollektiivin Veikko Leinosella.

"Tällaisiin tarvitaan visionäärejä. On oltava ihmisiä, jotka uskaltavat ja uskovat onnistumiseen", Kaltiainen ja Rytivaara kuvailevat.

Vanha pappila kuvattuna tänä vuonna. Kuvasta näkee hyvin, kuinka rantametsä on rehevöitynyt Kuva: Martina Motzbäuchel 2021, MKNK ry