Marja Nykänen, pankkimaailman ykkösnainen – "Keskustelu pikavippiyhtiöiden kattavammasta valvonnasta on ihan asiallista käydä"

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen pitää pikavippiyhtiöiden markkinointia aggressiivisena. Kuva: Kari Salonen

"Pankkien pitää tavalla tai toisella huolehtia, että käteistä rahaa on tarjolla", Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen linjaa.

Keskuspankin periaate on, että käteisellä pitää pystyä maksamaan tärkeät palvelut.

"Tohmajärven ainoa apteekki ei voi sanoa, että täällä voi maksaa vain kortilla. Suomen Pankin tehtävä on huolehtia, että käteistä rahaa on saatavilla niille, jotka sitä haluaa käyttää", Nykänen summaa.

Pankkien konttorien määrä on vähentynyt pitkään. Osaksi palvelua on korvannut kauppa, jonka kassoilta saa käteistä.

Siinä Nykänen haluaa puuttua epäkohtaan.

"Varjopuolena on vähittäiskaupan rakenne. Yksi kaupparyhmä edellyttää, että on ketjuun läheisesti kuuluvan pankin asiakas. Käteisen nostaminen kaupan kassalta pitäisi olla mahdollista tasapuolisesti kaikkien pankkien asiakkaille."

Nykänen on viime aikoina ollut mediassa esillä kotitalouksien velkaantumisen ja pikavippien vuoksi. Suomen Pankki on kysytty taho puhumaan taloudesta ja lainakannan kasvu on viime aikoina huolettanut keskuspankkia.

"Kotitalouksien velkaantuminen on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana", Nykänen kertoo.

Nyt velkaa on melkein 130 prosenttia käytössä olevista vuosituloista. Eniten on asuntolainoja.

Velkaa on niin paljon, että valtiovarainministeriön asettama työryhmä esitti alkuviikosta velkakattoa. Keskituloisen 3 000 euroa tienaavan kaikkien lainojen yhteissumma ei saisi olla yli 170 000 euroa. Asuntolainan pisin aika olisi 25 vuotta.

Vielä enemmän Nykästä huolestuttaa, että eniten kasvavat lainat, joissa on vähiten valvontaa.

Kun tavanomaiset asuntolainat lisääntyvät noin kahden prosentin vuosivauhtia, taloyhtiölainojen kasvu on yli kymmenen prosenttia.

Niiden vaikutus perheen talouteen on selvästi vaikeampi hahmottaa kuin asuntolainojen. Taloyhtiölainoissa voi esimerkiksi ensin olla kaksi vuotta lyhennysvapaata.

Asuntolainaa hakevalle pankki tekee talouden stressitestin. Siinä selvitetään, millaiseen lainaan hakijalla on varaa. Taloyhtiölainoissa sitä ei ole kattavasti tehty, vaikka niiden osuus voi olla 60–70 uuden asunnon hinnasta.

Finanssivalvonta on edellyttänyt muutosta, joka ottaisi yhtiölainat huomioon lainaneuvotteluissa.

Vakuudettomien kulutusluottojen kanta on kasvanut vuodessa lähes 12 prosenttia. Markkinoilla on ulkomailla toimivia digipankkeja ja pikavippiyrityksiä, joilla ei ole konttoria Suomessa.

"Pikavippaajien markkinointi on aika aktiivista, jopa aggressiivista", Nykänen muotoilee.

Lainaa saa nopeasti, helposti ja ilman vakuuksia.

"Kun minä menin nuorena baariin ja lompakossa oli 20 markkaa, piti lähteä pois, kun se oli käytetty. Nyt kännykällä voi ottaa pikavippejä ja jatkaa iltaa", hän kertoo aikojen muuttumisesta.

Koroille ja vuodessa perittäville kuluille on nyt määrätty katto, mutta se ei poista perusongelmaa.

"Pikavippiyhtiöitten liiketoimintamallit ovat niin kannattavia, että niillä on kannustimet miettiä innovatiivisia keinoja luoda malleja, joilla voimaan tullut sääntely ei koske niitä. Siksi keskustelu pikavippiyhtiöiden kattavammasta valvonnasta on ihan asiallista käydä", Nykänen linjaa.

Kaikki eivät kuitenkaan vain kuluta ja ota lisää lainaa.

"Suomessa säästämisaste on lisääntynyt. Samaan aikaan kulutusluottojen määrä on lisääntynyt. Onko tilanne se, että ihmiset joilla on varaa kuluttaa, säästävät? Ja ne, joiden pitäisi hillitä kulutusta, velkaantuvat kulutusluotoilla?"

Nykänen puhuu mielellään talouslukutaidosta, sillä pankkien, sijoitustuotteita myyvien ja lainantarjoajien viidakossa luoviminen on vaativaa.

Esimerkiksi sijoittaja-asiakkaalle ei saa myydä tuotetta, joka ei vastaa henkilön riskinottohalua tai ymmärrystä. Mutta sijoitusneuvoja on usein provisiopalkalla. Ostajalla ja myyjällä ei välttämättä ole yhteistä etua.

Aivan yksin tavallinen asiakas ei ole.

"Vaikka yksittäisissä neuvotteluissa ei ole valvojaa paikalla, Finanssivalvonta valvoo asiakkaan suojaa seuraamalla pankkien, vakuutus- tai sijoitusyhtiöiden myyntikeinoja. Myyjät ovat joutuneet käymään myyntitapojaan läpi."

Suomen Pankki pyrkii edistämään talouslukutaitoa, mutta toiminta on hajanaista.

Työtä tekevät viranomaiset, koulut ja pankit sekä yleishyödylliset järjestöt.

"Tarvittaisiin talouslukutaidon yhteinen kansallinen strategia", Nykänen miettii.

Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811. Silloin nimi tosin oli Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa.

Nykänen tuli pankin kolmihenkiseen johtokuntaan vuonna 2017. Sitä ennen hän teki pitkän uran useissa tehtävissä pankkimaailmassa ja Finanssivalvonnassa.

"Kaikki alkoi paikallispankista Vihdissä. Olin Nordeassa ja sen edeltäjäpankeissa töissä yli 20 vuotta."

Keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia hintavakaudesta. Kuulostaa helpolta, pitäisi vain saavuttaa Euroopan keskuspankin antama inflaatiotavoite. Keskipitkällä aikavälillä sen pitäisi olla lähelle kaksi prosenttia, mutta kuitenkin alle.

Suomen Pankki voi myös edistää talouskasvua ja työllisyyttä.

"Kunhan se ei vaaranna hintavakautta", Nykänen täsmentää.

Suomen Pankilla on laaja taidekokoelma, sillä sitä on kerätty jo yli 200 vuotta. Seinillä on Gallen-Kallelaa ja Edelfeltiä. Teoksia pankin tiloissa on noin 1 200.

Kokoelman helmi on Aino-triptyykki. Se on Akseli Gallen-Kallelan ensimmäinen versio teoksesta. Toinen on Ateneumin taidemuseossa. Kuvien aiheet ovat samat, mutta värit ja mallit ovat eroavat.

Pankki ostaa edelleenkin taidetta noin 15 000 eurolla vuodessa.

"Huomio on luomiskautta elävissä taiteilijoissa", Nykänen sanoo.

Ennen talon suuri Snellman-sali oli pankkikonttori. Silloin siellä esimerkiksi vaihdettiin ulkomaan valuuttaa. Käteistä täällä ei enää ole kuin korkeintaan työntekijöiden taskuissa. Talon holvikin on nykyisin muussa käytössä kuin rahan tai kullan varastona.

"Kultaa on sota-aikaan viety ulkomaille säilytettäväksi. Suomen Pankin tase on 139 miljardia euroa ja taseessa on kultaa noin kahden miljardin euron arvosta", Nykänen kertoo.