Tilojen ahdinko toi tuomarin eteen eläinrikoksia ja rattijuoppoja

Pitkiksi venyviä oikeusprosesseja entinen käräjätuomari Hannu Laitinen suitsisi paremmalla prosessinjohdolla. Iisalmen käräjäsaleissa juttujen paisuminen ei juuri ole ollut ongelma. 

Vuoden ensimmäisinä viikkoina Iisalmessa istutaan käräjiä pahoinpitelyistä, rattijuopumuksista, varkauksista, seksuaalirikoksista ja kunnianloukkauksesta. Pöydällä on myös riitoja irtisanomisesta, lapsen huollosta ja vahingonkorvauksista.

Tavallista käräjäoikeuden arkea.

Enää kovin montaa vuotta tuomarin nuija ei kopahda pöytään Iisalmessa. Pohjois-Savon käräjäoikeuden kanslia paikkakunnalla lakkautettiin virallisesti vuodenvaihteessa. Tilakysymysten vuoksi istunnot kuitenkin jatkuvat vielä ennen muuttoa Kuopioon.

Käräjätuomari Hannu Laitinen ei ehtinyt muuttoa tekemään, hän jäi eläkkeelle viime helmikuussa.

Vuodesta 1984 Iisalmessa tuomarina ja viime vuosina osaston johtajana työskennelleelle miehelle päätös kanslian lakkauttamisesta oli monien paikkakuntalaisten tavoin kova pettymys.

”Asia herätti hirveästi suuttumusta. Syynä on tämä yleinen valtion politiikka, täältä siirretään kaikkea pois, vaikka siihen ei ole osoitettu perusteita. Ei ole osoitettu sellaista säästöä, joka syntyisi”, Laitinen toteaa.

Laitinen sanoo neuvotelleensa Iisalmen toimitiloihin merkittävän vuokranalennuksen, mikäli käräjäoikeuden toiminta olisi paikkakunnalla jatkunut. Sillä ei ollut vaikutusta päätökseen.

”Ihmiset ovat hirveän herkkiä oikeudenmukaisuuden tai tasavertaisuuden loukkaamiselle. Sellaiseksi täällä koettiin Iisalmen kanslian lakkautus.”

Niin sanottu tavallinen kansalainen ei kovin monta kertaa elämässään tarvitse käräjäoikeuden palveluita, Laitinen myöntää. Osa kuitenkin tarvitsee paljon, ja toimipisteen lakkautuksella on useita viiveellä näkyviä vaikutuksia.

Esimerkiksi teollisuuden syntymistä ja pysymistä paikkakunnalla edistää, että alueella olisi tarjolla valtion töitä puolisoille.

”Täällä on poikkeuksellisen paljon ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä, esimerkiksi Ponsse, Genelec, Olvi, Normet ja Lunawood. Tämä on sellainen alue, joka tuo Suomeen rahaa”, Laitinen sanoo.

Toinen asia on, että istuntojen loppuminen näivettää yleensä jonkin ajan päästä alueen oikeudelliset palvelut. Asianajotoimistot keskittyvät tuomioistuinten läheisyyteen. Vaikutuksia on vielä vaikea arvioida.

Eduskunta evästi lainsäädäntövaiheessa hallitusta seuraamaan käräjäoikeusverkoston harvennuksen vaikutusta myös oikeuspalveluille vuoden 2022 loppuun mennessä.

Laitinen ei kuitenkaan ole kuullut, että toimintaansa Iisalmessa lopettelevien, eläkkeelle jäävien asianajajien tilalle olisi tulossa uusia yrittäjiä.

”Tosin minua on kysytty. En tiedä vielä, viitsinkö lähteä. Olisin varmaan aika hankala kaveri tuolla istunnossa”, Laitinen virnistää.

Hankaluus johtuisi todennäköisesti siitä, että Laitisen kokemusta on vaikea voittaa. Hän ennätti työskennellä tuomioistuimissa yli 40 vuotta, viimeiset vuodet Iisalmen kansliassa osaston johtajana.

Vuodesta 1984 Iisalmen oikeuselämässä moni asia on muuttunut. Henkirikos- ja murtovarkaustilastot ovat siistimpiä, mutta toisaalta perheen sisäinen väkivalta ja seksuaalirikokset ainakin näkyvät enemmän tuomioistuimissa. Ulkomaiset rikollisryhmätkin työllistävät toisinaan.

Vastenmielisimpänä Laitinen kuitenkin pitää oikeuskanteiden käyttöä kiusaamistarkoituksessa.

”Usein näissä tapauksissa eukko on lähtenyt lätkimään. Se on miehelle usein niin katkera pala, että hän nostelee kaikennäköisiä kanteita lasten huoltoon tai vaikka omaisuuden ositukseen liittyen”, Laitinen kuvaa.

”Ihmettelen, että ihmisten annetaan tällä tavalla vainota entistä puolisoa. Ei siihen yhteiskunta käytännössä puutu.”

Ilmiö on vahvistunut, vaikka ennenkin on kyllä osattu nostaa kyseenalaisia oikeusjuttuja, Laitinen arvioi. Yksi mieleen painuneista kohdistui entiseen tasavallan presidenttiin. Haastehakemuksessa Mauno Koivistolle vaadittiin elinkautista tai määräaikaista vankeusrangaistusta sillä verukkeella, että hän olisi aiheuttanut pankkikriisin.

”Se oli helppo ratkaista, koska maanpetosoikeudenkäynti kuuluu Helsingin käräjäoikeuteen”, Laitinen naurahtaa. Tuomioistuin ei ollut toimivaltainen asiassa.

Vaikka rikokset ovat hieman vuosien varrella muuttuneet, yksi ryhmä on pysynyt: rattijuopot. Rangaistuksen oheen määrättävä ajokielto on vaikea asia alueella, jossa liikkuminen perustuu yksityisautoiluun. Laitinen sanoo suhtautuneensa ajokieltoihin monia tuomareita ja ohjetaulukoita ”liberaalimmin”, eli lievempiä seuraamuksia tuomiten.

”Helsingissä voi ajaa ratikalla. Ei täällä voi ajaa muuta kuin autolla, mitään yhteyksiä ei ole. Ehdollisia ja lyhyempiä ajokieltoja annoin herkemmin, oltiin siitä mitä mieltä tahansa. Tuomarille kuuluu oikeus harkita näitä”, Laitinen sanoo.

Rattijuopumukseen syyllistyminen ja siitä seurannut ajo