Tiesitkö: STT:n ääntötavan muutos radiouutisissa aiheutti äläkän 1960-luvulla
Aa, bee, see, dee, ee, äf, gee… Tällä tavoin suomenkielinen todennäköisesti aloittaa aakkosten luettelemisen, mutta ei välttämättä.
Tiettyjen kirjainten, kuten F:n, M:n ja S:n nimityksistä käytiin 1960-luvulla kiivas kielikeskustelu. Kaikkien korvia ei miellyttänyt, että keväällä 1960 radion uutistenlukija siirtyikin lukemaan ”es-tee-teen” uutisten sijaan ”äs-tee-teen” uutisia.
Uutisten lähde eli Suomen Tietotoimisto (STT) pysyi samana, mutta uutistoimiston lyhenteen ensimmäisen kirjaimen ääntöasu muuttui.
Suurin kiista kirjainten nimistä rauhoittui parissa vuodessa.
Pahimman E- ja Ä-äännemyrskyn laannuttua Helsingin Sanomissa julkaistiin syksyllä 1962 mielipidekysely, jonka mukaan 48 prosenttia vastaajista piti Ä-ääntämistapaa parempana. 37 prosenttia oli E-ääntämistavan kannalla ja 13 prosentille ääntämistapa oli samantekevä. Vain kaksi prosenttia jätti vastaamatta.
Aihe on noussut keskusteluun vielä tällä vuosituhannellakin. E-vokaalilla ääntämistä kuulee edelleen erityisesti lyhenteessä ”uu-es-aa” (USA) ja toisinaan myös SDP:n ja SMP:n ääntöasuissa ”es-dee-pee” ja ”es-em-pee”.
Lähde: Ällätikulla silmään! (Kielikello 2/ 2008)
Osaston luetuimmat
- Itänaapurin helikopteri keskeytti luvattoman jahtireissun Suomenlahdella – Ilmo Juntusen kivääri on sittemmin vaihtunut kameraan
- Nyt on oikea aika virkistää resuiset pelargonit uuteen kasvuun – nämä seikat keväthuollossa kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon
- Juksu-kissaa tutkittiin löyhkäävän riesan takia jopa 1 000 eurolla — syy käytökseen löytyikin pihalta
- Suomen syntyvyys saatiin kesken 1990-luvun laman hämmästyttävään nousuun yksinkertaisin keinoin
- Lumilinko repi Lassen jalan irti – ”Kyllä se hilkulla oli, ettei henki lähtenyt”
- Kärsimme punaisen valon puutteesta – tutkimus osoittaa sen laskevan jopa sokeripiikkejä
- Ensi vuonna pienen rakennuksen saa rakentaa omalla luvalla, jos nämä asiat ovat kunnossa – nyt rakennuslupa vaatii jopa 13 liitettä ja usein ammattilaisen apua