Tiesitkö: STT:n ääntötavan muutos radiouutisissa aiheutti äläkän 1960-luvulla

Kuvassa Suomen tietotoimiston toimitus vuonna 1962. Radiouutistoimituksen Kaj Linden lukee puheliuutisia levylle. Kuva: Pertti Jenytin/Lehtikuva

Aa, bee, see, dee, ee, äf, gee… Tällä tavoin suomenkielinen todennäköisesti aloittaa aakkosten luettelemisen, mutta ei välttämättä.

Tiettyjen kirjainten, kuten F:n, M:n ja S:n nimityksistä käytiin 1960-luvulla kiivas kielikeskustelu. Kaikkien korvia ei miellyttänyt, että keväällä 1960 radion uutistenlukija siirtyikin lukemaan ”es-tee-teen” uutisten sijaan ”äs-tee-teen” uutisia.

Uutisten lähde eli Suomen Tietotoimisto (STT) pysyi samana, mutta uutistoimiston lyhenteen ensimmäisen kirjaimen ääntöasu muuttui.

Suurin kiista kirjainten nimistä rauhoittui parissa vuodessa.

Pahimman E- ja Ä-äännemyrskyn laannuttua Helsingin Sanomissa julkaistiin syksyllä 1962 mielipidekysely, jonka mukaan 48 prosenttia vastaajista piti Ä-ääntämistapaa parempana. 37 prosenttia oli E-ääntämistavan kannalla ja 13 prosentille ääntämistapa oli samantekevä. Vain kaksi prosenttia jätti vastaamatta.

Aihe on noussut keskusteluun vielä tällä vuosituhannellakin. E-vokaalilla ääntämistä kuulee edelleen erityisesti lyhenteessä ”uu-es-aa” (USA) ja toisinaan myös SDP:n ja SMP:n ääntöasuissa ”es-dee-pee” ja ”es-em-pee”.

Lähde: Ällätikulla silmään! (Kielikello 2/ 2008)