Sota koskettaa Marko Haavistoa henkilökohtaisesti, sillä avovaimo Yana Liashynska on lähtöisin Ukrainasta. Pariskunta on järjestänyt yhdessä apua kriisialueelle. Kuva: Rami Marjamäki
Euralainen maanviljelijä rakastui ukrainalaiseen naiseen – nyt pari työskentelee yhdessä ja toimittaa apua hädän keskelle
Haavistojen perheyrityksessä Euran Paneliassa työskentelee parikymmentä ukrainalaista. He ovat osallistuneet innokkaasti lahjoitustavaroiden paketoimiseen.
Marko Haavisto oli välillä sivussa Ukrainan avustustoiminnasta, koska peltotyöt ja kanalan hommat veivät isännän ajan. Syksyllä hän innostui taas, kun Satakunnan MTK pyysi Haavistoa miettimään, mitä yhdistys voisi tehdä 2 000 euron lahjoituksella. Kuva: Rami MarjamäkiMarko Haavisto ja Panelia-apu on kerännyt monta kuorma-autolastillista lahjoitustavaraa Ukrainaan. Euralainen maatalousyrittäjä rupesi puuhaamaan apua maaliskuun alussa, kun sotaa oli kestänyt viikon verran.
Haavisto pohti puolisonsa Yana Liashynskan kanssa, miten tavaraa saataisiin kasaan.
”Ukrainalainen mainostoimistoalalla toiminut työntekijäni teki keräyksestä mainoksen Facebookiin. Minä jaoin ilmoitusta eteenpäin.”
Suomalaisten auttamishalu yllätti. Haaviston puhelin soi taukoamatta.
”Saimme tavaraa laidasta laitaan luotiliiveistä säilykepurkkeihin ja lampuista sidontavälineisiin. Ensimmäisen päivän aikana soitin kaverilleni, että tule nyt jeesaamaan, tämä piha alkaa olla karnevaali”, hän kertoo.
Ilmoitus keräyksestä jätettiin Facebookiin sunnuntaiaamuna ja seuraavana keskiviikkona Ukrainaan lähti kaksi kuorma-autoa lahjoitustavaraa. Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää auttoi kuljetusten järjestämisessä.
Kuljetus-Perkola ajoi avustustavarat Eurasta Puolaan varastoihin, joista ukrainalaiset rekat toimittivat ne perille. Tämän jälkeen Panelian kyläläiset perustivat myös yhdistyksen tukemaan sodasta kärsiviä ukrainalaisia.
”Minulla oli kärpäsiä vatsanpohjassa, että mihin ensimmäinen kuorma mahtaa mennä. Saimme onneksi kuvia, joissa sotilailla oli keräämiämme vaatteita.”
Sota koskettaa Marko Haavistoa henkilökohtaisesti, sillä avovaimo Yana Liashynska on lähtöisin Ukrainasta. Lisäksi Haaviston siitoskanalassa ja Satamuna Oy:ssa työskentelee parikymmentä ukrainalaista.
”Keräyksen järjestäminen oli päähänpisto. Ajattelin, että tehdään nyt jotain, kun tässä yhteisössä on paljon ukrainalaisia. Saan hyvä mielen, kun näen avun menneen perille.”
Paneliassa ja lähiseudulla asuvat ukrainalaiset ovat osallistuneet innokkaasti lahjoitustavaroiden paketoimiseen työpäivän jälkeen.
”Se oli henkisesti hemmetin hyvä juttu. Ihmiset saivat fyysistä tekemistä, eikä heidän tarvinnut murehtia hetkeen sotaa.”
Euraan on tullut Ukrainasta myös pakolaisia. Heitä huolettaa kovasti, kuinka iäkkäät sukulaiset pärjäävät sotaa käyvässä maassa.
”Kun kävin Ukrainassa, he ihmettelivät, miten Suomessa baabuska voidaan lykätä vanhainkotiin.”
Marko Haavisto
Noormarkussa vuonna 1971 syntynyt maatalousyrittäjä. Kävi peruskoulun Paneliassa ja Kiukaisissa.
Opiskeli Kokemäen maatalousoppilaitoksessa 1988–1990 valmistuen maatalousteknikoksi. Sotilasarvoltaan alikersantti.
Satamuna Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Rehux Oy:n hallituksen jäsen. Panelia-apu ry:n hallituksen jäsen.
Asuu Euran Paneliassa.
Marko Haaviston puoliso Yana Liashynska on kotoisin noin 80 kilometriä Kiovasta etelään sijaitsevasta Bila Tserkvan kaupungista. Viime vuonna pariskunta ajoi autolla koko maan läpi.
Haavisto muistaa tarkasti ensimmäisen tapaamisen Yanan kanssa. He kohtasivat 21. joulukuuta vuonna 2019 noin kahdeksalta illalla. Marko meni kyläilemään kaverinsa luokse, ja myös Yana tuli sinne tapaamaan ukrainalaista ystäväänsä.
Ilta jäi hyvin mieleen, koska maatalousyrittäjällä oli silloin töissä erittäin raskasta.
”Sain kun sainkin lähdettyä pois kotoa lauantai-iltana. Melkein siitä asti olemme olleet yhdessä. Yana auttoi minua jaksamaan ja ehkä tästä jäi kiitollisuudenvelka. Koen velvollisuudekseni auttaa nyt ukrainalaisia, joilla on vaikeaa.”
Euran Paneliasta lähtee yhä avustustavaraa sotilaille ja siviileille noin kerran viikossa ukrainalaisten pikkubussien kyydissä. Venäjän lisääntyneet pommitukset ovat aktivoineet yhdistyksen toimintaa.
Marko Haavisto oli välillä sivussa Panelia-avusta, koska peltotyöt ja kanalan hommat veivät isännän ajan. Syksyllä hän innostui taas, kun Satakunnan MTK pyysi Haavistoa miettimään, mitä yhdistys voisi tehdä 2 000 euron lahjoituksella.
”Ostimme MTK:n antamalla rahalla papusoppaa ja säilykkeitä. Ukrainalaiset ovat antaneet hyvää palautetta hernekeitosta.”
”Minulle on ihan sama, mikä on työntekijän kansallisuus, ihonväri tai uskonto, kunhan suvaitsee toisella tavalla ajattelevia.
Marko Haavisto on kanayrittäjä jo neljännessä polvessa. Hän omistaa veljensä Toni Haaviston kanssa kananmunien tuottajan ja pakkaajan Satamuna Oy:n.
Markolla on emokanojen tuotantoa ja hautomo sekä viljaviljelyä. Veli Toni hoitaa pelkästään Satamunan toimintaa.
”Puhumme työasioista puhelimessa aamusta puoleenyöhön, ja tietysti pyrimme auttamaan toisiamme. Perheyhtiössä tämä on tärkeää.”
Marko pyörittää myös Haaviston Siitoskanalaa, joka toimittaa siipikarja-ainesta asiakkaille kotimaahan ja ulkomaille.
Haaviston kanalasta on viety untuvikkoja 15 vuotta sitten myös Venäjälle. Vuonna 2020 Marko Haavisto vieraili Pietarin alueen kanalassa, mutta ruplan kurssi ei mahdollistanut kaupankäyntiä.
Pienyrittäjälle idänkauppa näyttäytyi hyvin byrokraattiselta. Jälkeenpäin Haavisto keskusteli Google kääntäjän avulla sikäläisen eläinlääkärin kanssa.
”Hän oli niin kova patriootti, että meille tuli vain riitaa. Osa ihmisistä on Venäjällä täysin Putinin aivopesemiä. Sitten on niitä, jotka ovat nähneet maailmaa.”
Venäjän kansaan ei ole Haaviston mielestä luottamista.
”Näin Pietarissa paljon edistyksellisyyttä ja tapasin ystävällisiä ihmisiä. En käsitä, kuinka sellainen maa voi ampua itseä omaan jalkaansa.”
Marko Haavisto muistaa tarkasti ensimmäisen tapaamisen puolisonsa kanssa. Marko meni kyläilemään kaverinsa luokse, ja myös Yana Liashynska tuli sinne tapaamaan ukrainalaista ystäväänsä. Kuva: Rami MarjamäkiHaaviston kanalassa Paneliassa maahanmuuttajataustaiset hoitavat työt, jotka eivät suomalaisille tahdo kelvata. Viimeksi Marko Haavisto palkkasi tilalle kaksi Tadžikistanista tullutta kaveria.
”Minulle on ihan sama, mikä on työntekijän kansallisuus, ihonväri tai uskonto, kunhan suvaitsee toisella tavalla ajattelevia.”
Haavisto ottaisi ilomielin suomalaisia työnhakijoita hommiin, mutta maatalousala ei kiinnosta. Työ koetaan ehkä likaiseksi, raskaaksi ja huonopalkkaiseksi.
”Meidän pitäisi markkinoida paremmin maaseutua. Maataloustyö on fyysisesti raskasta, mutta ei henkisesti. Ruumiillisen työn jäljiltä illalla on hienoa nukahtaa väsyneenä.”
Haavisto toivoo, että peruskoulussa opetettaisiin enemmän kädentaitoja. Sitä kautta nuoret voisivat innostua käytännön töistä.
”14-vuotias veljenpoikani tuli meille opettelemaan hitsaamista koska koulussa ei enää hitsata. Se on kuulemma liian vaarallista.”
Hän kaipaa Suomeen ja koko Eurooppaan asennemuutosta, jotta eläminen ja työnteko maaseudulla kannattaisi. Yhteiskunnassa on liikaa byrokratiaa ja nipotusta.
”Maataloudesta ei esimerkiksi pidä tehdä niin vaikeata, että ruuantuottajat väsyvät siihen.”
Marko Haavistolle Ukrainan avustustoiminta on vastapainoa maatalousyrittäjän kiireiselle arjelle. Hän haluaisi löytää aikaa myös museoautoille, niitä on jokunen kertynyt.
”Me maatalon lapset kasvamme työntekoon, mutta unohdamme usein oman elämämme, ja se on paha ongelma. Välillä täytyy rentoutuakin.”
Ihmiset ovat lähettäneet Euran Paneliaan lahjoistustavaraa laidasta laitaan. Marko Haavisto tutkii Ukrainaan meneviä saappaita kanalan varastolla. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
