Lapsuuden traumat jättivät jälkensä laulaja Tapani Kansaan – isä piiskasi ja koulussa kommunistin poikaa hakattiin

Laulaja Tapani Kansa kasvoi lapsuutensa vaatimattomassa työläisperheessä nykyisessä Kotkassa Tavastilan kylässä. Kuva: Henrik Schutt

Laulaja Tapani Kansa kertoo elämäkerrassaan lapsuuden traumoistaan. Lahjakkaan taiteilijan luonteen särmikkyys ja vaikea suhde auktoriteetteihin selittyvät osaltaan isän pelolla.

Tapani Kansa eli lapsuutensa vaatimattomassa työläisperheessä nykyisessä Kotkassa. Ahti-isä löylytti poikaansa tiuhaan kolmevuotiaasta lähtien. Eikö isä rakasta minua, Tapani kyseli äidiltään.

Lapsuutensa kovimman selkäsaunan hän sai heinätöissä. Kepposteleva pikkupoika kiskaisi pellolla isän uimahousut kinttuihin, mistä nolostunut Ahti Kansa raivostui.

”Isä katkaisi tukevat oksat vitsoiksi ja vei Tapanin saunalle. Hän käytti vitsat saunan padassa olleessa tulikuumassa vedessä ja aloitti sitten niillä piiskaamisen”, Hellevi Poudan kirjoittamassa teoksessa kerrotaan.

Selkäsaunat jatkuivat, kunnes poika pystyi muuttamaan isän kuritusaikeet miesten väliseksi painiksi.

Kansakoulussa Tapani Kansa joutui opettajan silmätikuksi ja muiden lasten potkimaksi ”kommunistin poikana”. Isä oli nimittäin SKDL:n paikallispoliitikko. Koulutaival nostaa yhä yli seitsemänkymppisen miehen mieleen nöyryyttäviä ja pelottavia hetkiä.

Ikävien tapahtumien vastapainoksi lapsuudessa oli myös paljon hyvää. Vanhemmiltaan hän peri runoilijankykynsä, kiinnostuksen yhteiskunnallisiin asioihin ja raittiin elämäntavan. Arvokkainta oli äidinrakkaus.

Hellevi Pouta on seurannut toimittajana Tapani Kansan laulajan uraa 1960-luvun lopulta lähtien. Kuva: Finna.fi, Rissanen Heikki / Museovirasto

Elämäkerran kirjoittaja Hellevi Pouta teki ensimmäisen haastattelunsa Kansasta jo 1967. Seuraavana vuonna 19-vuotias laulaja teki jo läpimurtonsa käännöskappaleella Delilah.

Suomalaisten kollektiivisen tajuntaan ovat jääneet myös artistin muut lukuisat hitit, kuten R-A-K-A-S, Äidin pikkupoika, Veikko Nieminen, Kuljen taas kotiinpäin ja Käymme yhdessä aina.

Sibelius-akatemiassa opiskellut Tapani Kansa ei ole pelkkä pop- ja iskelmälaulaja. Vuosikymmeniä jatkuneella taiteilijauralla hän on levyttänyt esimerkiksi operetteja, argentiinalaista tangoa, Lauri Viidan ja Eino Leinon runoihin perustuvia laulelmia, diskomusiikkia ja joululauluja.

Syksyllä 1997 Kansan 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertti täytti ensimmäisenä suomalaisena viihdeartistina Helsingin Hartwall Areenan.

Kokenut toimittaja on saanut paljon irti laulajan yli 50 vuotta jatkuneesta menestyksekkäästä ja monipuolisesta taiteilijaurasta.

Teos tarjoaa kiinnostavan kurkistusikkunan suomalaisen kevyen musiikin ja koko maan sotienjälkeiseen lähihistoriaan. Luin sujuvasti etenevän ja viihdyttävän kirjan joulunpyhien aikana.

Hellevi Pouta, Tapani Kansa, tarinoita laulajan tieltä, Readme.fi 2023, 336 sivua. Kuva: readme.fi

Muistelmissa käydään avoimesti läpi myös yksityiselämän karikot, kuten lukuisat ylinopeussakot ja sairastuminen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön 1990-luvun lopulla. Hoitojakso Lapinlahden psykiatrisessa sairaalassa jäi onneksi vain kuukauden mittaiseksi.

Tapani Kansan ja pitkäaikaisen elämänkumppanin Nina af Enehjelmin asumisjärjestelyt ovat vaihdelleet vuosikymmenien varrella. Silti he ovat päättäneet pitää loppuelämänsä toisistaan huolta.

Poliisi saa kirjassa niskaansa syytöksiä kyttäämisestä, sillä virkavalta asettui usein keikkapaikkojen lähistölle odottelemaan kiireistä artistia. Tässä kohtaa kirja on hieman yksipuolinen, sillä kyllähän laulaja itse hurjasteli autollaan vastuuttomasti liikenteessä.

74-vuotiasta iskelmälaulajaa ei ole nähty vuosiin julkisuuden valokeilassa. Viimeisen keikkansa taiteilijaeläkkeellä oleva Tapani Kansa teki Upinniemen kappelissa 2019. Elämäkertakin päättyy samaan vuoteen. Musiikki soi silti maestron päässä kaiken aikaa edelleen.

Syksyllä 1997 Tapani Kansan 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertti täytti ensimmäisenä suomalaisena viihdeartistina juuri avatun Helsingin Hartwall Areenan.  Kuva: Henrik Schutt