Jukka Hollo tuntee maatalousalan kuin omat taskunsa – muistissa ovat niin rypsin huono maine kuin EU:n liittyminen

Tilasiemenen toimitusjohtaja Jukka Hollo siirtyy eläkkeelle vuodenvaihteessa. Kuva: Suvi Elo

Pian eläköityvä Tilasiemenen toimitusjohtaja Jukka Hollo on uransa aikana nähnyt ja kokenut paljon.

Hän on opiskelujen jälkeen työskennellyt Raisiolla ja Tilasiemenellä, osallistunut EU:n liittymisajan murrokseen vilja-alalla, seurannut maatalouden rakennemuutoksen kehitystä ja viljellyt maata.

Hollo kertoo tyytyväisenä, että hän on päätynyt aikanaan todella mielenkiintoisen ja arvaamattoman alan pariin.

Hän syntyi vuonna 1953 Paattisilla, joka kuuluu nykyään Turkuun.

Tila suuntautui tuolloin maidontuotantoon ja viljanviljelyyn. Kotieläimistä luovuttiin 70-luvun alussa. Tilalla oli peltoa noin 30 hehtaaria.

Nykyään Hollo viljelee päätyönsä ohella siemenviljaa osa-aikaisesti samaisella tilalla, jonka pinta-ala on vuosikymmenten aikana kolminkertaistunut.

Häntä kiehtoo erityisesti mallasohran viljely.

Hollo suoritti nuorena maamieskoulun sekä opiskeli agrologiksi ”Skuffiksella”, ruotsinkielisessä agrologiopistossa.

Opintoja Hollo jatkoi Helsingin yliopistossa pääaineenaan kasvipatologia.

Vuonna 1985 lyhyen tutkijauran jälkeen hän päätyi Raisiolle töihin. Työ jatkui rypsin ja rapsin parissa.

"Tuolloin rypsin maine oli huono, koska vanhoissa lajikkeissa erukahappo ja glukosinolaatit rajoittivat rypsin käyttöä eläinrehuna. Rypsiöljyäkään ei kaupasta pahemmin kotiin osteltu."

Hollo kertoo, että jalostustyöllä rypsin ongelmat saatiin korjattua ja maine puhdistettua. Vähitellen rypsirouhe alkoi olla potentiaalinen vaihtoehto tuontisoijan käytölle eläinten ruokinnassa.

"Kanadassa rypsiöljy tunnettiin aiemmin nimellä rapeseed oil. Jalostustyön myötä alettiin käyttää nimeä canola oil."

Mies oli mukana tuomassa uusia lajikkeita viljelykäyttöön.

Raisio-aikana alkoi myös eräänlainen kaurabuumi Elovena-tuotemerkin tultua Raisiolle.

"Kauratuotteiden tuotekehitys oli tuolloin vilkasta", Hollo muistelee.

Hollo siirtyi Raisiolta Tilasiemenen toimitusjohtajaksi vuonna 2010.

Pesti jatkuu vielä tämän vuoden loppuun, kunnes mies aloittaa ansaitut eläkepäivät. Hänellä on jo selvät suunnitelmat siitä, miten elämä jatkuu vuodenvaihteen jälkeen.

"Sen verran tässä on itsellä vielä urasuunnitelmia, että maanviljely jatkuu."

Hollo kertoo, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli hänen uransa mieleenpainuvinta aikaa.

"Maailma muuttui rajusti, kun siirryttiin suljetusta taloudesta avoimempaan suuntaan. Silloin siirryttiin entistä enemmän markkinatalouden varaan."

"Markkinoihin piti alkaa sopeutua. Hintoihin ei enää voitu vaikuttaa kabineteissa."

Hollo oli mukana soveltamassa liittymissopimuksen ehtoja käytäntöön Raision raaka-ainehankinnassa.

Hän on tyytyväinen siihen, että liittymisestä selvittiin ehjin nahoin.

"Eihän tuolloin paljoa kiitoksia tullut mistään, mutta saimme homman pakettiin."

Markkinat eivät Hollon mukaan vieläkään toimi täydellisesti. Tuotteiden hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta tuotantopanospuolella on vielä ongelmia.

"Raaka-aineiden hinnat ovat globaaleja, mutta tuotantokustannukset lokaaleja. Suomi on eriarvoisessa asemassa muihin EU-maihin nähden."

Eräs kohokohta Hollon uralla oli Euroopan laajuisen Euro Malt -yhdistyksen mallasohraryhmän puheenjohtajuuspesti 2000-luvun alkupuolella.

Euro Malt on mallastajien etujärjestö.

"Tuolloin huomasin viimeistään, miten kansainvälinen ala tämä on. Onneksi nykynuoret syntyvät jo valmiiksi kansainväliseen maailmaan. Minun nuoruudessani kansainvälisyys oli aika etäinen asia."

Hollon mukaan Suomen haastavat viljelyolosuhteet ovat aiheuttaneet aina mutkia sopivien lajikkeiden löytämiseksi.

Hän oli mukana edistämässä Saana-lajikkeen viljelyn yleistymistä Suomessa. Nykyään Suomen viljellyin mallasohralajike on Tilasiemenen edustama RGT Planet.

Hollo on pitkän uransa aikana seurannut rakennemuutoksen kehittymistä.

"Maatalous on tehostunut ja koneellistunut valtavasti. Myös toimintatapoja on järkevöitetty."

Hollon mukaan suomalaisessa siemenkaupassa ollaan erilaisessa asemassa muihin Pohjoismaihin nähden.

"Suomessa sertifioidun siemenen osuus kaikesta kylvösiemenestä on vain noin kolmannes, kun naapurimaissa se on yli kaksi kolmasosaa."

Hän ei tiedä yksiselitteistä syytä ilmiölle.

"Suomalaiset tilat haluavat tehdä vielä paljon asioita itse, jos verrataan naapurimaihin. Ehkä tämä ilmiö menee samaan kategoriaan."

Hollon mukaan sertifioitu siemen on ykkösvaihtoehto silloin, kun halutaan ottaa jokin uusi lajike käyttöön.

"Sertifioidun siemenen sukupolviketju on kontrolloitu ja uudet lajikkeet ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin vanhat."

Hollo uskoo, että rakennemuutoksen myötä sertifioidun siemenen käyttö voi yleistyä.

"Sertifioitu kylvösiemen suosii työnjakoa, jossa viljelijä ei tee itse kaikkea. Lisäksi sertifioitu siemen on tilan omaa siementä riskittömämpi valinta etenkin, jos olosuhteet ovat kasvukaudella haasteelliset."

Hänen mukaansa siemenalalla yritetään edistää sertifioidun siemenen käyttöä ahkerasti.

"Kylvösiemen on tuotantopanos, jota ei voida jättää milloinkaan pois. Lannoitteista ja muista voidaan tinkiä, mutta ilman kylvösiementä satoa ei saada lainkaan."

Hollon mukaan rakennemuutos on aiheuttanut sen, että ala vaatii aiempaa enemmän kouluttautumista.

Hän haluaakin kannustaa nuoria suhtautumaan tulevaisuuden haasteisiin avoimin mielin.

"Ala työllistää ihmisiä tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Ne, jotka jäävät tälle alalle, tarvitsevat runsaasti osaamista ja avaraa mieltä. Uusia ratkaisuja täytyy hakea jatkuvasti."

Holloa ei harmita, että hän on työskennellyt maatalouden parissa koko ikänsä.

"Tämä on mielenkiintoinen ala. Olen sitä mieltä, että omalla työllä on ollut iso merkitys koko alalle. Paljon on nähty ja koettu."