Ikivihreät: Amerikan ihmeitä etsimässä
”Täss on lokari nyt lännen risukosta, olen kiertäny vaikka missä. Olen käynynnä Piutissa Luisissa Ratulaatissa Miiamissa.”
Lokari on väännös metsuria tarkoittavasta loggerista. Kuva: Kankaanpää JaanaAmerikansuomalaisen Hiski Salomaan (alk. Hiskias Möttö 1891–1957) nimekkäin kappale Lännen lokari maalasi kuvan Amerikan ihmemaasta, jonne suomalaissiirtolaiset lähtivät etsimään onneaan.
Lännen lokari vilisee fingelskaa eli amerikansuomalaisten käyttämää sekakieltä.
Lokari on väännös metsuria tarkoittavasta loggerista. Piutti ja Ratulaati taas tarkoittavat aikalaisten hyvin tuntemia Butten ja Red Lodgen kaivoskaupunkeja.
Moni muukaan laulussa mainituista paikkakunnista ei ole täysin oikeassa kirjoitusasussa.
Räätäli lauloi metsureista
Salomaa levytti laulunsa kesällä 1930, mutta suomalaiset oppivat tuntemaan laulun paremmin vasta sodan jälkeen Metsäradiosta.
Etelä-Savon Kangasniemellä syntynyt Hiski ei tosin itse ollut metsätyömies vaan alkujaan räätäli. Tukkijätkien karuun arkeen laulaja tutustui toimiessaan ammattiliitossa.
Laulu ei kuitenkaan miellyttänyt Yleisradion silloista pääjohtajaa Hella Wuolijokea, jonka kerrotaan lyöneen levyn palasiksi suorassa lähetyksessä.
Suomalaista sisua
”Misson Meksikon Lempi
ja Honlunun Impi
ja Filippiinin keltanen Riikka.
Siellon lokari heitin keskellään
Mutta onko ollu Iiskin Iikka.”
Vaikka Hiski tunsi siirtolaisten ankarat työolot, laulussa on toiveikkuutta. Sisukkuudella selviytyy missä tahansa maailmassa, ja lopulta työ myös palkitaan.
Yksittäisen tukkijätkän sijasta laulun sankareina ovatkin metsätyöntekijät yleisemmin. 1900-luvun alussa heidät tunnettiin kovina raatajina, mutta myös railakkaina juhlijoina.
Laulussa esiintyy lisäksi hahmoja, joilla on todellisia esikuvia. Iiskin Iikka eli Ilkka Niemi oli lähtenyt Sievistä Amerikkaan ja päätynyt metsätöihin. Lännen Jukka taas oli Amerikassa käynyt banjonsoittaja, jonka myös muusikko J. Karjalainen sanoo tunteneensa nuoruudessaan. Karjalaisen albumi vuodelta 2006 on nimetty hänen mukaansa.
Rapakon taakse
”Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa,
niin vapaus se varmasti voettaa.”
Vuosina 1860–1944 siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan lähti noin 370 000 suomalaista.
Valtameren toiselle puolelle muuttoon oli monia syitä seikkailunhalusta työttömyyteen.
Esimerkiksi Minnesotan ja Michiganin metsärikkaisiin osavaltioihin sijoittui paljon suomalaisia, joiden jälkeläisiä asuu vieläkin näillä seuduilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
