Perheensä jättänyt sukulaismies inspiroi kirjailija Miika Nousiaista
Juurihoito-romaanissa kirjailijan hammashoitohistoria yhdistyy siirtolaisuuteen ja isyyden muutokseen.
Miika Nousiaisen mielestä moni asia oli ennen paremmin, mutta isyys on hänestä muuttunut parempaan päin. Kuva: Jarkko SirkiäKun muoti vaati 90-luvun taitteessa Leviksiin leveämpiä lahkeita, 17-vuotias Miika Nousiainen lähti pyörällä viemään farkkujaan ompelutaitoisen kaverinsa luokse. Matka katkesi, kun muovipussi meni pinnojen väliin ja hän lensi tangon yli. Matkan lisäksi katkesi neljä yläetuhammasta.
Samalla tavalla on käynyt Nousiaisen uusimman romaanin, Juurihoidon, päähenkilölle.
”Kirjassa kerrotaan aika lailla oma, suhteellisen traumaattinen hammashoitohistoriani”, Nousiainen kertoo.
Pitkän hoitokierteen aikana tuli pohdittua hammaslääkärin ammattia, ja siksi hän näki sen kirjoittamisen arvoiseksi.
”Meille hammaslääkärissä käynti on välttämätön paha, jopa välteltävä asia, mutta jossain se on unelma”, Nousiainen sanoo.
”Tapasin kymmenen vuotta sitten Thaimaassa pojan, joka kertoi, että hänellä oli elämänsä onnellisin päivä. Hänet oli pelastettu kolme vuotta aiemmin kadulta ravintolaan tarjoilijaksi, ja hän oli lopultakin saanut säästettyä tarpeeksi, jotta voi viedä äitinsä hammaslääkäriin.”
Mieleenpainuva kohtaaminen päätyi myös kirjaan, kuten muutama muukin tosielämän tapahtuma.
Juurihoito kertoo kahden lapsen isästä Pekasta, joka hammaslääkärin vastaanotolla löytää veljensä. Yhdessä miehet lähtevät etsimään isäänsä, joka on hylännyt useammankin lapsen.
Inspiraation perheensä jättäneeseen isään Nousiainen sai sukulaisestaan, jolla oli tapana perustaa perhe ja häipyä sitten.
”Äidilleni ilmaantuukin aina silloin tällöin uusia serkkuja.”
Isän etsintä vie kirjan veljekset Lieksan ja Ruotsin kautta Thaimaahan ja Australiaan, ja romaanissa käsitellään niin Lieksan romanikarkotusta, Ruotsin maahanmuuttoa kuin Australian aboriginaalien asemaakin.
”Äitini suku on Lieksasta kotoisin, ja sukulaisiamme lähti siirtolaisiksi Australiaan. Olen myös kuullut paljon tarinoita Lieksan romanikarkotuksesta”, Nousiainen kertoo.
”Olen miettinyt, että lopulta kaikki pikkulasten riidoista aboriginaalien häätöön liittyvät samaan kysymykseen: kuka oli täällä ensin ja kenellä on oikeus olla täällä. En kirjoittaessani arvannut, että kirjasta tulisi niin ajankohtainen.”
Hammaslääketieteen ja siirtolaisuuden lisäksi romaani käsittelee isyyden muutosta.
Nelivuotiaan pojan isänä Nousiainen samastuu kirjan päähenkilöön Pekkaan, joka yrittää tasapainotella nykyisyyden vaatimusten keskellä. Pekka kokee, että hänen pitäisi olla kuin vaaleanpunainen työkalupakki.
”Näin sellaisen tavaratalossa, ja yritin poimia sen jonkin sortin metaforaksi siitä, että nykyisän pitää olla pehmeä ja kova samaan aikaan.”
Miika Nousiaisen muiden romaanien tapaan Juurihoitokin on dramatisoitu näytelmäksi. Sen kantaesitys on Kansallisteatterissa 16.11.2016.
Lue perjantain 11.11. Maaseudun Tulevaisuudesta, mitä Miika Nousiainen ajattelee isyyden muutoksesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
