Kirja-arvio: "Huonon äidin seksikirja" on liian monen sivun rynkytys

Toimittaja Sari Helin ja seksologi ja psykoterapeutti Leena Hattunen pureutuvat Huonon äidin seksikirjassa vanhempien parisuhteeseen. Kirjassa on runsaasti suositun Huono äiti -blogin lukijoiden kokemuksia.

Pieten lasten vanhempana tartuin kirjaan mielelläni.

Seksi on aiheena yleensä kiinnostava. Kokemukseni mukaan tämä kirja vaikuttaa libidoon kuitenkin lähinnä laskevasti.

Huonon äidin seksikirjan lähtökohta ovat ongelmat. Jo esittelyssä kerrotaan, että ”ruuhkavuosissa elävien parien seksi ei onnistu, toinen ei halua, tai seksi on pelkkä parin minuutin rynkytys, joka jättää pahan olon”. Parisuhteissa kuulemma riidellään paljon useammin tiskivuoresta kuin pussataan, ja moni kysyy itseltään, tunteeko enää mitään puolisoaan kohtaan.

Kun nyt kirjaa lukiessani kysyin samaa itseltäni, mieleen tulivat esimerkiksi kunnioitus, rakkaus, kiitollisuus, kiinnostus, ilo ja uteliaisuus.

Jos mitään näistä ei löydy, kirjaan tarttuminen taitaa olla vähän liian kevyt keino ongelmien ratkomiseen.

Kirjan kiinnostavinta antia oli syiden etsiminen esimerkiksi siihen, miksi puoliso on vihainen, uupunut tai masentunut. Nämä osat tarjosivat psykologisia ja perusinhimillisiä oivalluksia.

Muuten stereotyyppiset sukupuolikäsitykset kahlitsivat suurta osaa tekstiä ja lukiessa tuntui, että voimauttamisen sijaan naisia ja miehiä pakotetaan tiettyihin muotteihin.

Seksi on aikuisten hauskanpitoa. Se tarjoaa myös pienten lasten vanhemmille helpon, halvan ja nopean tavan irtautua arjesta. Jos asiat ovat huonosti, kannattaa harkita terapiaa. Jos asiat ovat hyvin, kannattaa harkita jotain aistikkaampaa kirjaa kuin tämä.

Sari Helin ja Leena Hattunen: Huonon äidin seksikirja. 219 sivua, Tammi