Värikkäät kenkälusikat rivissä ja patalaput järjestyksessä – Anu Tuomisen käsissä kirpputorilöydöistä syntyi Tori-näyttely

Teosten nimet vasemmalta lähtien: Irtomaitoa ja muita maataloustuotteita, Valkoinen kuin valkuainen, keltainen kuin keltuainen, Markkinat, Porkkanoiden kasvattaminen ja Kaupunginmiehiä. Kuva: Pirjo Loiskekoski, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Värikkäitä kenkälusikoita seinällä sateenkaaren väreihin järjestettyinä, virkattuja porkkanoita, keltaisia ja valkoisia munakuppeja muodostelmassa, josta tulee mieleen paistettu kananmuna.

Maitokannuja, leikkieläimiä, legoja, patalappuja, pyyhekumeja, vetoketjuja ja nappeja... Monenlaista kippoa ja kuppia sävy sävyyn aseteltuina.

Hyvinkään Museokeskus Taikassa avautui helmikuun alussa kuvataiteilija Anu Tuomisen Tori-näyttely, johon hän on kerännyt materiaalin pääasiassa kirpputoreilta.

”Itse olen kerännyt. Muutaman, ehkä viisi, olen saanut.”

Tuominen ei ole hankkinut tavaraa järjestelmällisesti tiettyä teosta varten vaan osteskellut sitä sun tätä vuosien varrella.

”Tavarat tulevat vastaan, kun pitää vain silmät ja ajatukset avoimina.”

”30 vuotta tähän vaadittiin, 30 vuotta sitten ei tällaista näyttelyä olisi saanut aikaiseksi.”

Näyttelyssä kirpputorilöydöt on järjestetty oivaltavasti.

Teoksen nimissä on leikkisyyttä ja huumoria. Esimerkiksi Metrisukka – kuinka monta kantapäätä laitetaan -teoksessa on sangen mielenkiintoinen yhteen neulottu pötkö sukkaa. ”Torikokous” on koottu kirpputoreilta löytyneistä pannulapuista.

Anu Tuominen on syntynyt Lemillä ja asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun osastolta 1992 ja Kuvataideakatemian tila-aikalinjalta 1995.

Tuominen sai Ars Fennica -palkinnon vuonna 2003 ja Mäntän kuvataideviikkojen pääpalkinnon vuonna 1995. Hänen teoksiaan on kaikissa Suomen tärkeimmissä museoissa.

Avajaisissa Tuominen totesi, että Museokeskus Taikan näyttely on hänen parhaansa.

”Olen tyytyväinen lopputulokseen, sekä kokonaisuuteen että yksittäisiin teoksiin ja teosryhmiin.”

”Tori oli hyvä aihe – runsas ja monipuolinen. Avara näyttelysali mahdollisti hienosti torin kokoamisen.”

Näyttelyä kootessaan taiteilja hoksasi, ettei torilla voi olla hiljaista. Niinpä Taikan näyttelystä tuli hänen ensimmäisensä, jossa on mukana ääntä.

Hyvinkään kuvataidekoulun Artun kaksi oppilasta koosti opettajansa kanssa ääniraidan, jossa linnut kirkuvat, kännykkä soi ja helppoheikki mainostaa tuotteitaan – tavanomaisia torin ääniä siis.

Näyttelyn erikoisuus on, että tilan nurkassa on oikea pieni kirpputori, josta kävijät voivat ostaa mukaansa tavaraa.

Vuonna 1906 valmistunut Lars Sonckin piirtämä kivilinna. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo / Finna

Samaan aikaan Tori-näyttelyn kanssa avautui Mäntymetsän katveessa – Hyvinkään parantola 1896–1939 -näyttely. Se on Museokeskus Taikan yhteyteen jokin aikaa sitten muuttaneen Hyvinkään kaupunginmuseon.

Parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten lepopaikaksi. Uskottiin, että alueen vuoristoilmalla on parantava vaikutus.

Parantolavieraiden ravintoon kiinnitettiin erityistä huomiota, mistä kertoo näyttelytilaan katettu ruokapöytä.

Aluksi ruokahuolto tilattiin ulkopuolisilta, mutta sittemmin se järjestettiin itse. Monet alueen asukkaat ja maatilat saivat lisätienestiä, kun ne myivät tuotteita parantolan keittiöön.

Myös vieraskirja on avattuna nähtävillä. Seinillä kerrotaan parantolassa vierailleista kuuluisuuksista. Heitä olivat muun muassa Anna Ahmatova, Mika Waltari, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja.

Parantolan ensimmäiset rakennukset suunnitteli Helene Schjerfbeckin veli Magnus.

Helene ei koskaan asunut parantolassa, vaikka hänkin muutti kaupunkiin vuonna 1902 heikon terveytensä vuoksi.

Parantola sai nopeasti avautumisensa jälkeen suuren suosion. Hyvät rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle kasvavan määrän vieraita Suomesta ja ulkomailta.

Tarvittiin lisää tilaa. Uusi päärakennus, arkkitehti Lars Sonckin piirtämä kivinen jugendlinna valmistui vuonna 1906.

Hyvästä ilmasta mäntymetsän katveessa saatiin nauttia vuoteen 1939 saakka, jolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi. Parantolan tenniskentälle tehtiin iso punainen risti. Rististä ei ollut apua, kun venäläiset pommikoneet tuhosivat rakennuksen vuoden 1939 viimeisenä päivänä.

Parantolan vaikutus näkyy kaupungissa edelleen rakennusten lisäksi muun muassa puiston ja katujen nimissä.

Tori-näyttely 21.5.2023 asti, Mäntymetsän katveessa 7.1.2024 asti

www.museokeskustaika.fi, Hämeenkatu 3 D, Hyvinkää