Monen kirkon kastepuuhun lehtiä tulee yhä vähemmän
Viime vuonna kuolleisuus oli sotavuosien jälkeen korkeinta. Samalla syntyvyys oli matalinta 150 vuoteen.Kirkossa oli juuri luettu kastettujen lasten nimet. Pappi kysyi, olisiko paikalla perheenjäsentä ripustamaan kastetun lapsen lehteä kastepuuhun. Penkistä nousi kastetun pieni serkkutyttö silmät loistaen ja sai äitinsä kanssa ripustaa kirkon kastepuuhun vihreäksi maalatun lehden.
Vihreä puu on elämän voiman ja jatkuvuuden tunnus. Puun lehdet tai neulaset hengittävät ilmasta hiilidioksidia ja vapauttavat tilalle happea. Vihreät metsät – myös valtamerien levämetsät – ovat maapallon keuhkot. Ne käyttävät hyväkseen sen hiilidioksidin, jota ihmiskunta ja muut hengittävät eläimet vapauttavat ilmaan. Vihreät kasvit puolestaan antavat tilalle sen hapen, jota kaikki elolliset välttämättä tarvitsevat hengittääkseen. Tämän luomakunnan sisään- ja uloshengityksen on oltava tasapainossa, jotta pysymme elossa.
On muitakin elämälle välttämättömiä tasapainotiloja. Syntymisen ja kuolemisen tasapaino tuo jatkuvuuden ihmisyhteisöjen elämälle. Viime vuonna kuolleisuus oli sotavuosien jälkeen korkeinta. Samalla syntyvyys oli matalinta 150 vuoteen. Puu pysyy hengissä, kun siinä on riittävästi lehtiä tai neulasvuosikertoja. Harvenevista sukupolvista ei riitä tekijöitä töihin, joita hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee. ”Väestöliiton perhebarometrin mukaan ero lapsilukutoiveen ja toteutuneen lapsiluvun välillä on Suomessa kasvussa.” (HS 2.2.2023). Lapsia voisi syntyä enemmän, jos siihen olisi sopiva puoliso ja taloudellinen mahdollisuus.
Paljon on myös siitä kiinni, miten perheitä tuetaan ja lapsia viedään eteenpäin varhaiskasvatuksessa, koulussa ja jatko-opinoissa, hukkaamatta ketään matkalle.
Syntyvät lapset ovat vaalittava aarre. Jokainen on itsessään arvokas ja jokaista tarvitaan. Varsinkin vähenevän väestön kunnissa tilojen jatkajat ja työntekijät ovat jatkuvuuden elinehto. Paljon on myös siitä kiinni, miten perheitä tuetaan ja lapsia viedään eteenpäin varhaiskasvatuksessa, koulussa ja jatko-opinoissa, hukkaamatta ketään matkalle.
Sama elämän jatkuvuuden laki koskettaa myös kirkkoa. Monen kirkon kastepuuhun lehtiä tulee yhä vähemmän. Ilman lehtiä puu näivettyy. Jokainen kastettu on suuri ilon aihe. Kaste on ovi seurakunnan jäseneksi ja Jumalan lasten joukkoon. Myös Jeesus puhuu itsestään puuna: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää.” (Joh 15:5). Se seurakunta, jossa pidetään yhteyttä perheisiin, tuetaan kristillistä kasvatusta ja jossa lapsia kastetaan, tuottaa hedelmää: uskoa, toivoa ja rakkautta.
Kirkko elää kastettujen jäsentensä kautta. Mutta myös kastettu saa itselleen: turvallisen perustan elämälle ja yhteyden elävään runkoon, Kristukseen, jossa virtaa iankaikkisen elämän voima.
Kirjoittaja on Kangasniemen vs. ja vt. kirkkoherra.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




