Purra haluaa hallitusohjelman tavoitteeksi syntyvyyden lisäämisen – perussuomalaiset karsisi ulkomaalaisia opiskelijoita

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toivoisi Suomeen aktiivisempaa keskustelua perhepolitiikasta. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra peräänkuuluttaa Suomeen aktiivisempaa keskustelua perhepolitiikasta.

Purra viittaa STT:n puheenjohtajahaastattelussa Väestöliiton tuoreeseen Perhebarometri-tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten ihanteellinen lapsiluku on todellista lapsilukua alhaisempi.

”Hirvittävän vähän näidenkään vaalien alla ja tässä väestötilanteessa me Suomessa puhumme syntyvyydestä. Siitä, miten me perhe- ja lapsimyönteisellä politiikalla voisimme itse edes yrittää vaikuttaa siihen”, Purra sanoo.

Hän arvioi, että poliitikot voivat vaikuttaa vain rajallisesti pariskuntien tekemiin päätöksiin, mutta nostaa esille teemoina taloudelliset kannustimet ja yhteiskunnan ilmapiirin. Talouspuolella puolue ajaa vanhemmille muita kevyempää verotusta, lapsivähennystä. Toisaalta se haluaisi lisätä yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä.

Purran mielestä "ilmastonmuutoksella pelottelu" ja naisten taloudellista asemaa lapsiperheissä korostava keskustelu eivät kannusta lasten hankintaan.

”Haluamme hallitusohjelmaan osion, jossa näitä asioita käsitellään. Oli sen nimi sitten perhemyönteinen Suomi tai jotain muuta.”

Suomessa syntyvyys on laskenut jo kauan ja väkiluku kasvanut enää maahanmuuton varassa. Perussuomalaiset lähtisi kiristämään maahanmuuttolinjaa merkittävästi.

”Jos vaihtoehto on se, että suomalaisten määrä vähenee ja tilalle tulee aina vain lisää ulkomaalaisia niin ei, tämä ei myöskään ole se, mitä me tavoittelemme”, Purra sanoo.

Monet elinkeinoelämän järjestöt visioivat maahanmuutosta apua työvoimapulaan. Perussuomalaiset ratkaisisi ongelman nykyisen työvoiman paremmalla työllistämisellä ja sopeuttamalla hyvinvointivaltion väestökehitykseen.

Linjaus löytyy puolueen tuoreesta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Siinä puolue nostaa Euroopan ulkopuolelta "esimerkilliseksi järjestelmäksi" Japanin, joka ei ole reagoinut väestön ikääntymiseen maahanmuutolla vaan panostuksilla automatisointiin ja robotiikkaan.

Ohjelman julkaisua edeltävällä viikolla Japanin pääministeri varoitti yhteiskuntansa toimintakyvystä pienen syntyvyyden vuoksi. Maa on kuuluisa myös siitä, ettei sen talous ole juurikaan kasvanut 30 vuoteen.

Huolettaako Japanin malli perussuomalaisten johtajaa?

”Emme halua kopioida Japanin talouspolitiikkaa emmekä Japanin kulttuuria vaan nostaa esille myös muunlaisia lähestymistapoja näihin ongelmiin”, Purra sanoo.

Purra vakuuttaa, että perussuomalaiset tavoittelee talouskasvua, esimerkiksi työllisyyttä kohentamalla.

Hänen mukaansa työpaikkoja pitäisi saada syntymään erityisesti yksityiselle sektorille. Hän peräänkuuluttaa ammatillisen koulutuksen merkitystä. Sen yhteistyö yritysten kanssa ei hänen mukaansa toimi.

”Tällä hetkellä meillä ei duunarialoille tule riittävästi osaajia ammattikoulutuksesta, mistä syntyy sitten monenlaisia ongelmia työvoimapulaankin liittyen.”

Lisäksi talouden tukemiseksi perussuomalaiset edistäisi työhaluisten eläkeläisten osallistumista työmarkkinoille. Kuitenkaan Purran mukaan hyvinvointia ei tulisi mitata pelkän bruttokansantuotteen varassa.

”Vaikka kaikelle voidaan laskea hinta, niin meille myös sillä on arvonsa, että Suomi on Suomi.”

Puolue vähentäisi myös englanninkielisten koulutusohjelmien aloituspaikkoja suomalaisissa korkeakouluissa.

Purra kritisoi tammikuun lopulla ulkomailta hakevien opiskelijoiden määrää, kun korkeakoulujen vieraskielisiä koulutusohjelmia koskeva yhteishaku oli päättynyt.

Ohjelmiin hakijoista 14 prosenttia oli Opetushallituksen mukaan suomalaisia. Valtaosa hakijoista on Euroopan ulkopuolelta, jolloin heille olisi käytössä lukukausimaksut. Hakutulokset julkaistaan kesään mennessä.

Purra ei pidä järkevänä yksinomaan englanniksi suoritettavia koulutusohjelmia, kun kotimaan työmarkkinoille pääseminen usein vaatii suomen tai ruotsin osaamista. Purra kannattaa ajatusta, että ohjelmiin lisättäisiin suomen tai ruotsin opetusta.

”Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa huolehditaan myös siitä, että maan kieltä opitaan ja ylipäätänsä integroituminen yhteiskuntaan on velvoittavampaa”, Purra sanoo.

Haastattelussa Purra vastaa kysymyksiin pitkillä pohjustuksilla. Työllisyyttä ja perhepolitiikkaa käsittelevät vastaukset alkavat VATTin, Kelan tai Evan tutkimusten muistelulla.

Yksi kysymys tuottaa kuitenkin napakan vastauksen.

Iltalehden viime kuussa teettämässä kyselyssä perussuomalaisten kannattajat erottuivat muista, kun selvitettiin suomalaisten suhtautumista eri väestöryhmiä koskeviin väittämiin. Puolueen äänestäjistä 40 prosenttia oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävien valkoisten. Eri mieltä olevia oli niukasti enemmän. Osa ei ottanut väitteeseen kantaa.

Onko perussuomalaiset rasistinen puolue?

”Ei.”

Miksi sitten puolella puolueen kannattajakunnasta on tällainen ihmiskuva?

Seuraa erottuva hiljaisuus. Yleensä nopeasti vastannut Purra huokaisee ja pohtii vastausta 20 sekuntia.

”En osaa sanoa, miksi perussuomalaisten kannattajilla on tällainen ihmiskuva. Ylipäätänsä sellaisten asioiden selvittäminen, jotka eivät ole lainkaan oleellista poliittisten tavoitteidemme ja kannanmuodostuksemme suhteen eivätkä ole minkäänlainen tekijä poliittisessa linjassamme, on tietenkin täysin toissijainen asia meille.”