Apinoiden asianajaja Steven Wise on eläinoikeuksien kova luu: "Kieltämällä oikeudet muilta kiellät ne lopulta itseltäsi"

Amerikkalainen juristi Steven Wise vieraili Suomessa viime tiistaina. Hän luennoi eläinoikeudesta muun muassa Harvardin ja Stanfordin yliopistoissa. ”Kieltämällä oikeudet muilta kiellät ne lopulta itseltäsi. Sellaisessa maailmassa oikeus kuuluu vain vahvimmille. Kuva: Sanne Katainen

Vanha Tommy asuu autotallissa New Yorkin osavaltiossa.

Sen vieressä nököttävässä televisiossa pyörivät lastenohjelmat, mutta Tommy tuijottaa eteensä.

Tommy on simpanssi ja kohtaus dokumentista ”Unlocking the Cage”.Dokumentti seuraa amerikkalaisen asianajaja Steven Wisen oikeustaisteluja, joissa hän yrittää murtaa simpansseja ja ihmisiä erottavan muurin.

Elokuvassa ”Salainen projekti” sivuroolia näytellyt Tommy on 40-vuotias ja elää yksin häkissä.

Se on omistajiensa laillista omaisuutta, mutta Wisen mielestä Tommy on henkilö, jolla pitäisi olla ihmisten tavoin omat oikeudet.

”En tarkoita, että eläimellä pitäisi olla ihmisen oikeudet. Sialla pitää olla sian oikeudet ja simpanssilla simpanssin oikeudet.”

Wisen mukaan tiede on osoittanut simpanssien, valaiden, delfiinien ja elefanttien pystyvän niin monimutkaiseen ajatteluun, että niitä pitäisi kohdella henkilöinä.

”Vapauden riisto on yksi pahimpia rangaistuksia. Heidän itsenäisyytensä on heille yhtä tärkeä asia kuin meidän itsenäisyytemme on meille.”

Tiistaina Wise nousee oikeuden eteen puolustamaan kahta sirkuselefanttia.

Hän on vedonnut oikeudessa Habeas corpus -menettelyyn. Se on yksilösuojan muoto, joka on estänyt valtiovaltaa vangitsemasta henkilöitä mielivaltaisesti.

Wisen argumentit ovat olleet melkoinen pala nieltäväksi Yhdysvaltain oikeusistuimelle. Tommy ei voinut New Yorkin osavaltion tuomioistuimen päätöksen mukaan olla henkilö, koska se ei ole ihminen.

”Sama perustelu on kuultu historiassa monta kertaa. Naiset eivät olleet henkilöitä, koska naiset eivät olleet miehiä. Mustat eivät olleet henkilöitä, koska he eivät olleet valkoisia”, Wise puuskahtaa.

Vaikka Yhdysvalloissa asia junnaa, muualla tapahtuu: Argentiinan oikeusistuin päätti vuonna 2014, että Buenos Airesin eläintarhassa asuva oranki Sandra on henkilö. Sen saisi siirtää suojelualueelle Brasiliaan, mutta Sandra asuu yhä eläintarhassa.

Brittiläisvalokuvaaja David Slater taas joutui mediamyllytykseen jätettyään kameransa vartioimatta Indonesiassa.

Makakiapina otti kameralla selfien ja nyt oikeudessa on puitu sitä, kuuluvatko laajaan levitykseen päätyneen kuvan tekijänoikeudet Slaterille vai apinalle.

Oikeus teki päätöksensä osittain makakin hyväksi: Slaterin pitää lahjoittaa 25 prosenttia valokuvan tuotoista makakien suojeluun.

Asiaansa ajaakseen Wise on perustanut voittoa tavoittelemattoman eläinoikeusjärjestön Nonhuman Rights Project. Myös maailman kuuluisin kädellistutkija Jane Goodall kuuluu järjestöön.

Eläinoikeuksien ajamisella on joidenkin korvissa kolkko kaiku. ”Emme tue radikaalia toimintaa”, Wise tarkentaa. ”Perustelemme kantaamme tieteen avulla.”

Miksei eläinsuojelulaki riittäisi eläinten auttamiseen?

”Eläin ei ole eläinsuojelulaissa osapuoli. Eläinsuojelurikkeistäkin on korvausvelvollinen valtiolle, ei eläimelle.”

Hän rinnastaa simpanssit lapseen. Lapsilla on oikeuksia, muttei vielä juurikaan velvollisuuksia.

”Jos et ole henkilö, olet orja”, Wise selventää. ”Koirani Yogi on orja, mutta kohtelen orjaani hyvin.”

Henkilön käsite voi tuntua hämärältä. Oikeustieteessä henkilö tarkoittaa tahoa, jolla on yksi tai useampia laillisia oikeuksia.

Maaliskuussa Mãori-heimo voitti pitkällisen oikeudenkäynnin Whanganui-joen muuttamisesta henkilöksi Uudessa-Seelannissa. Heimo pitää jokea esi-isänä.

Koska joki on nyt henkilö, lain mukaan sen vahingoittaminen tarkoittaa samaa kuin Mãori-heimon vahingoittaminen.

Floridassa asuva Wise on käynyt Suomessa puhumassa ministeriön pakeilla.

”Suomessa ollaan kuin muuallakin. Ihmiset rakastavat eläimiä, eläimiä on vaikea olla rakastamatta. Mutta eläimet ovat vain asioita.”

Mikä sitten määrittelee, kuka voi olla henkilö? Wise kehottaa katsomaan olennon ominaisuuksia: onko se tietoinen itsestään ja muista?

Kehityspsykologiassa puhutaan Mielen teoriasta: Se tarkoittaa yksilön ymmärrystä siitä, että muillakin on oma tietoisuus ja omat tunteet.

Yksi tapa lähestyä teoriaa on Sally-Anne-koe, jossa testataan koehenkilön kykyä ymmärtää muiden näkökulmia. Klassisessa esimerkissä Sally laittaa marmorinkuulan laatikkoon ja kun Sally häipyy paikalta, Anne siirtää kuulan toiseen paikkaan.

Kun Sally palaa paikalle, koehenkilöltä kysytään, kummassa paikassa Sally olettaa kuulan olevan.

Jos koehenkilö ymmärtää, ettei Sally tiedä tilanteesta samoja asioita kuin koehenkilö itse vaan luulee kuulan yhä olevan laatikossa, hän läpäisee testin.

Simpanssit ovat pärjänneet kokeessa hyvin.

Wise ei ole omien sanojensa mukaan saanut yhtään faktoihin perustuvaa vastalausetta väitteilleen.

”Sielun käsite ei ole mitenkään tieteellisesti mitattavissa.”

Mihin ajattelu lopulta johtaa? Dokumentissa vastapuolen asianajaja nousee ja ilmaisee pelkonsa siitä, että päätös antaa apinalle henkilöllisyys avaisi portit johonkin suurempaan.

Sitä Wise tahtookin.