Suomalaislapsilla on etuoikeus mennä lätäkköön – lasten ulkovaatteiden haasteena ovat kulttuurierot

Lasten ulkoiluvaatteissa suunnittelua ohjaavat vedenpitävyys, hengittävyys ja kestävyys. Kuva: Johannes Tervo

Kun lapsi näkee lätäkön missä päin maailmaa tahansa, hän todennäköisesti haluaa hyppiä siinä. Suomalaislapsilla on tässä asiassa harvinainen etuoikeus, sillä heidät on puettu säänkestäviksi.

”Suomessa ajatellaan, että lapsen kuuluu liikkua ja että hänellä on aina lupa mennä lätäkköön. Ilman kunnollisia ulkovaatteita ulkoilu on jatkuvaa kieltämistä, sillä minnekään ei voi mennä”, kertoo Reiman viestintäpäällikkö Riikamaria Paakkunainen.

Suomessa esimerkiksi päiväkodeissa ulkoillaan käytännössä aina kaksi kertaa päivässä, ja lapsilla pitää olla säänmukaiset vaatteet. Se voi tarkoittaa mitä tahansa jopa –50:n ja +35 asteen sekä tyynen ja myrskyn välillä, höystettynä vielä monenlaisilla veden olomuodoilla.

Paakkunainen huomauttaa, että vastaavaa lasten ulkoilukulttuuria näkee lähinnä Norjassa ja osittain Ruotsissa. Ei tarvitse mennä kuin hieman etelämmäs Euroopassa, niin lasten ulkoiluun suhtaudutaan jo hyvin eri tavalla.

Keski-Euroopassa vesisade riittää syyksi olla viemättä lapsia ulos, eikä tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä välttämättä ole leikkipuistoja yhtä tiheässä kuin Suomessa.

Reimalla tämä näkyy erityisesti haasteina viennissä. Venäjä on Reiman tärkein vientimarkkina, mikä juontaa juurensa kylmän sodan aikaan ja Suomen ja Neuvostoliiton väliseen bilateraalikauppaan.

Ulkoiluvaatteiden historia alkaa yhtiöllä sodan loppuvaiheista. Armeijalle vaatteita valmistanut Pallo-Paita Oy oli siirtynyt Helsingistä pommituksia pakoon Satakunnan Kankaanpäähän. Kun yritys siirsi toimintansa takaisin Helsinkiin, Kankaanpäähän jäi osaavaa työvoimaa.

Vuonna 1945 syntyi Kankama Oy, joka 1950-luvulla vaihtoi nimensä Reima-Pukineeksi ja alkoi keskittyä lasten pukemiseen. Tehdasvalmisteisille lastenvaatteille oli kasvavat markkinat maassa, jossa äidit eivät enää olleet kotona lasten kanssa.

1960-luvulla yritys kehitti vettähylkivän Enstex-kankaan, ja 1990-luvulla oli vedenpitävän, hengittävän Reimatecin vuoro.

Paakkunainen korostaa, että lasten ulkoiluvaatteissa tärkeää on sekä vedenpitävyys, hengittävyys että kestävyys. Jokainen tietää, miten ikävältä tuntuu olla märkänä ulkoilmassa, aiheutuipa märkyys sadevedestä tai omasta hiestä.

Kestävyys mahdollistaa lasten ulkoleikit, ja on hänen mukaansa entistä ympäristötietoisemmille kuluttajille tärkeää. Se, että vaate kestää lapselta toiselle, nähdään eduksi.

Vaikka ominaisuudet ovat tuotteissa pysyneet samoina, kaupankäynti on lastenvaatteissakin siirtynyt verkkoon. Niitä vertaillaan verkkokaupassa tai hiekkalaatikon reunalla, harvemmin myymälässä.

• Alle kouluikäisten lasten suositellaan liikkuvan monipuolisesti joka päivä vähintään kolme tuntia.
• Siitä tunti tulisi olla vauhdikasta, fyysistä tekemistä kuten hippaleikkejä, uintia tai hyppimistä ja kaksi tuntia reipasta ulkoilua tai kevyempää liikkumista.
• Pitkiä istumajaksoja pitäisi välttää, mutta muistaa myös riittävä rauhoittuminen, lepo, nukkuminen ja terveellinen ravitsemus.
• 7–12-vuotiaiden suositellaan liikkuvan vähintään 1,5–2 tuntia ja 12–18-vuotiaiden 1–1,5 tuntia päivässä.
• Alakouluikäiset lapset kasvavat jatkuvasti, minkä vuoksi liikunnan tulisi olla monipuolista ja sisältää paljon toistoja, jotta motoriset taidot kehittyvät.
• Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)