400 munkkia talkoilla, korona-apua ja kesätöitä kymmenelle nuorelle – vuoden kylässä ei ketään jätetä yksin

Heimo Tuominen ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Virri-Hanhijärvi ovat asuneet lähes koko ikänsä Lantulassa. Kylälehden päätoimittaja Sari Haavisto ja hänen tyttärensä Irja-Maria Haavisto ovat iloisia Vuoden kylä 2021 -tunnustuksesta. Kuva: Rami Marjamäki

Lantula-talo on entinen kyläkoulu. Pääsiäisen jälkeen talolla päästiin jälleen tarjoamaan perjantaisin lounaita, kun koronarajoitukset helpottivat. Ohjelmaa lounaan ohessa ei silti vielä järjestetä. Kuva: Rami Marjamäki

Tällä kertaa se tapahtuisi. Jos ei nyt, niin koska sitten?

Oikeassahan Leena Virri-Hanhijärvi oli: Sastamalan Lantula valittiin Vuoden kyläksi 2021.

”Emme voisi oikeastaan tehdä työtämme paremmin. Tunnustus saatiin koko kylälle, niin talkooväelle kuin asiakkaillemme. Emme pyöritä toimintaa itseämme varten vaan ansaitsimme palkinnon isona joukkona”, Lantulan seudun kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Virri-Hanhijärvi sanoo.

Lantulan seudulla asuu noin 250 ihmistä, eikä yhteishengestä tunnu olevan pulaa. Kun Sastamalan kaupunginjohtaja kutsuttiin kahvittelemaan Lantulan uuden tittelin kunniaksi, pyöräytettiin vapaaehtoisporukalla 400 munkkia juhlaväelle.

Juuri matalan kynnyksen talkootyössä piilee Lantulan salaisuus. Virri-Hanhijärven mukaan kaikki talkoolaiset otetaan kiittäen vastaan. Mukaan pääsee, vaikka taitoja olisi rajallisesti.

”Esimerkiksi kahvitukseen perustettiin kaksi munkkiryhmää. Minä ilmoittauduin toiseen ryhmään sokeroijaksi. En osaa leipoa enkä ole koskaan paistanut munkkeja, mutta ajattelin, että sokerointi varmaan onnistuu. Meillä voi laittaa itsensä likoon!”

Kylän keskus on entinen koulu, jonka kyläyhdistys on omistanut vuodesta 2005 lähtien. Lantula-talossa tarjoillaan muun muassa lounasta perjantaisin.

Lantula-talo on paikka, jota kyläläiset rakastavat ehdoitta. Moni nykyinen nuori aikuinen kävi lapsena päivähoidossa talolla ja suoritti siellä peruskoulun kuusi ensimmäistä luokkaa. Talo tuntuu omalta paikalta.

”Vuonna 2009 tai 2010 nuoret itse rapsuttivat talon ulkoseinät puhtaiksi ja maalasivat ne kahteen kertaan. Se oli hienoa”, Virri-Hanhijärvi muistelee.

Kyläyhdistys on viime vuosina tarjonnut monelle nuorelle ensimmäisen astinlaudan työelämään. Tänäkin vuonna viisi nuorta pääsee ahertamaan kesäkioskiin ja viisi nuorta erinäisiin hommiin ikkunanpesusta nurmikonleikkaamiseen. Nuorimmat ovat vasta 11-vuotiaita, vanhimmat noin 16-vuotiaita.

”Usein nämä nuoret työllistyvät nopeasti muualle, alueen liikkeissä arvostetaan tällaista kokemusta”, Virri-Hanhijärvi kehaisee.

Kyläyhdistys tukee toki myös varttuneempia naapureita. Vuosi sitten keväällä Lantulassa järjestettiin ennätyksellisen nopeasti kaupassakäyntiapua yli 70-vuotiaille. Säännöllisesti kauppakasseja kuljetettiin kahdelle vanhukselle neljän kuukauden ajan.

”He olivat yksinäisiä ihmisiä ilman mitään kontakteja. Vapaaehtoisemme kävi heidän luonaan kaksi kertaa viikossa, vaikka yksikin kerta olisi ostosten suhteen riittänyt.”

Leena Virri-Hanhijärvi on syntyjään Lantulasta, mutta ehti asua kymmenen vuotta Tampereella ja Porissa, ennen kuin kotiseutu alkoi kutkutella paluumuuttajaa. 1980-luvun alkupuolella Virri-Hanhijärven vanhemmat alkoivat olla sillä iällä, että maatöissä tarvittiin apua. Niinpä tytär palasi Lantulaan, kun samoihin aikoihin avautui myös paikka hoitotyön opettajana.

Kilometrin päästä kotitalosta löytyi myös mies. Naapurinisännän kanssa häitä juhlittiin vuonna 1990.

Kyläyhdistys perustettiin hänen paluumuuton aikoihin. Aluksi Virri-Hanhijärvi oli mukana vain talkoolaisena, mutta vuonna 2006 hänelle iskettiin puheenjohtajan nuija käteen.

”Ilman omaa halua ja miehen vastustelusta huolimatta”, Leena naurahtaa.

Joka vuosi hän on ilmoittanut, että siirtyy mieluusti syrjään puheenjohtajan penkiltä, mutta jatkajaa ei ole toistaiseksi löytynyt. Onneksi ympärillä on sen verran aktiivista järjestöväkeä, että puheenjohtajan pesti ei ole alkanut tuntua puuduttavan raskaalta.

Pieniä muutoksia kiireisen eläkeläisen elämään on kuitenkin pian tulossa. Virri-Hanhijärvi osti miehensä kanssa keskusta-asunnon Sastamalassa, sillä pari vuotta sitten perheen maatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.

Onneksi pariskunnalla on Lantulassa mökki, johon palata.

”Jos vanhaksi tullaan, niin täytyy katsoa missä eletään. Mutta vaikka muutamme jossain vaiheessa keskustaan, olemme aina lantulalaisia.”

• Lantulan seutuun kuuluvat Lantulan, Kaltsilan, Ekojärven ja Kivijärven kylät. Alueella asuu noin 250 ihmistä.
• Lantulan seudun kyläyhdistys perustettiin vuonna 1983. Puheenjohtajana toimii Leena Virri-Hanhijärvi. Yhdistyksessä on yli 400 jäsentä.
• Kyläyhdistys muutti lakkautetun koulun Lantula-taloksi vuonna 2005.
• Lantulassa järjestetään runsaasti tapahtumia. Vuoden suurin ponnistus on Rompetori, joka järjestetään tänä vuonna 17. heinäkuuta.
• Lantula valittiin Pirkanmaan vuoden kyläksi vuonna 2012. Koko Suomen Vuoden kyläksi se valittiin vuonna 2021.
• Kylän tunnuslause on: Laulava Lantula on onnellisten ihmisten kylä.