Vanha rajavartioasema palvelee majatalona – saunomisen jälkeen varomaton uimari voi päätyä Venäjälle Hiitolanjoen virran viemänä

Rautjärven Kangaskosken rajavartioasema on rakennettu 1950-luvulla. Rajavartijoiden tukikohtana se on ollut viimeksi vuonna 2008. Haluan kuulla, kerätä ja kertoa asiakkaille tarinoita niistä ajoista, sanoo yrittäjä Anne Repo. Kuva: Saara Lavi

Anne Repo nauttii Hiitolanjoesta, näin kesällä uinnin lisäksi sup-laudalla lipuen. Kuva: Saara Lavi

Vuosia sitten imatralainen Anne Repo kävi Hiitolanjoen varrella sijaitsevalla Kangaskosken vanhalla rajavartioasemalla maalauskurssilla. Miljöö viehätti.

Revon haaveissa paikka vaikutti täydellisen sopivalta hänen yrityshaaveidensa toteuttamiseen.

"Minulla oli unelma paikasta, missä voisin toteuttaa hyvinvointipalveluita erityisryhmille."

Rajavyöhyke alkaa aivan vartioaseman vierestä ja Venäjä siintelee silmien edessä, kun osaa katsoa oikeaan suuntaan.

Hiitolanjoki mutkittelee aseman editse, immenkorennot kisailevat rannan tuntumassa ja luonnon rehevyys on kesäkuun helteessä ylitsepursuavaa.

Asema on rakennettu 1950-luvulla. Rajavartijoiden tukikohtana Kangaskoski on ollut viimeksi vuonna 2008, sen jälkeen asema on remontoitu perusteellisesti ja siellä on ollut yritystoimintaa.

Paikka ehti kuitenkin olla tyhjillään vuodesta 2014 alkaen ennen kuin Rautjärven kunta alkoi aktiivisesti tarjotella sitä halukkaille yrittäjille.

"Tein paljon laskelmia ja 5-vuotissuunnitelmia, kun selvisi, että tämä paikka olisi vapaana yrittämiselle. Kokonaisuus tuntui kuitenkin liian isolle yhdelle, joten päätin etsiä yrittäjäkumppania" kertoo Repo alkutaipaleesta.

Kumppani löytyi, mutta viime metreillä viime vuoden joulukuussa hän perui.

"Pyörät oli jo laitettu pyörimään. Pohdin tovin, mikä voisi olla pahinta, mitä tapahtuisi, jos tarttuisin tähän yksin ja yritys epäonnistuisi. Konkurssi olisi tietysti se pahin juttu, mikä voisi tapahtua. Konkurssissa on kyse vain rahasta, joten päätin tarttua tilaisuuteen."

Alkuperäisen suunnitelman ja työnjaon mukaan Repo olisi tuottanut Kangaskoskella ohjelmapalveluita. Hän on muun muassa neuropsykiatrinen valmentaja sekä kouluttaja, työnohjaaja ja luontohoivaohjaaja.

Koska kunta edellytti, että paikan vuokraajan on tuotettava majoituspalveluita, Revosta tuli myös majatalon emäntä ja syntyi bed and breakfast Hiitolanjoki.

Repo oli tehnyt jo aiemmin ensimmäisen ja isoimman loikkansa yrittäjyyteen. "Työskentelin erityisopetuksessa parikymmentä vuotta. En saanut virassa tehdä työtä omien arvojeni mukaisesti, joten siirryin yrittäjäksi. Olen aina ollut kova tekemään töitä, siksi yrittäjyys sopii minulle."

Neuropsykiatrisen valmentajan ja kouluttajan palveluille on kysyntää niin kunnissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa kuntayhtymissä. Etätyöskentelyyn soveltuvat valmentajan ja kouluttajan työt ovat kannatelleet yrittäjää korona-aikaan.

B&B Hiitolanjoen avajaisia vietettiin maaliskuun 1. päivä. Nyt rajoitusten purkautuessa majatalon toiminta on pikku hiljaa vilkastumassa.

"Minun vahvuuteni yrittäjänä on rohkeus hullutella ideoilla niin, että jalat ovat kuitenkin tukevasti maassa."

Majatalon emännän tehtävässä Repo on saanut toteuttaa luovaa puoltaan sisustamalla majataloa. Hän luottaa vahvasti intuitioon matkailuyrittäjänä ja ammentaa niistä kokemuksista, joita hän on kerryttänyt kiertäessään maakunnissa kouluttajan roolissa ja yöpyessään eri majapaikoissa.

"Mutta olen myös hyödyntänyt paikallisen kehittämisyhtiön palveluita yritystoiminnan kehittämisessä ja tulen jatkossakin hyödyntämään. Minulla on yrityskummit, joiden kanssa haluan tiiviistää yhteistyötä."

Majoitusasiakkaiden vierailuihin Repo haluaa myös ujuttaa majapaikan tarjoamisen lisäksi oman osaamisensa ydintä eli hyvinvointia. Marjapiirakan päälle voi lorauttaa itse tehtyä kuusenkerkkäsiirappia, aamiaissämpylöihin emäntä saattaa leipoa mukaan villiyrttejä ja saunalla voi löytää rahkasammalesta sekä mustikasta tehtyä kuorinta-ainetta.

Tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu Green Care -tunnuksen hankkiminen.

"Kaikki tarjoamani palvelut perustuvat tutkittuun tietoon niiden vaikutuksista, kyse ei ole mistään hihhuloinnista."

Repo on kotoisin Imatralta, Rautjärven naapurista. Hän myöntää jännittäneensä, miten paikalliset suhtautuvat ulkopuoliseen huseeraajaan. Rajavartioasema ja etenkin Hiitolanjoki ovat tärkeitä ja tunteita herättäviä maamerkkejä paikkakunnalla.

"Kutsuin avajaisiin lähinaapureita ja kyläläisiä, minut on otettu hienosti vastaan."

Aivan kuin vahvistuksena tälle, kesken haastattelun oveen koputetaan ja majatalon emännälle toimitetaan ämpärillinen perattuja paikallisia muikkuja.

Aseman saaminen avajaiskuntoon ja koronan takia haastavaksi muuttunut kevät ovat pakottaneet opettelemaan avun vastaanottamista, kertoo Repo.

"Yhtäkkiä jostain ilmestyi ihmisiä, jotka tarjoutuivat pesemään täällä ikkunoita tai silittämään. Opettelin vastaamaan myöntävästi avuntarjouksiin."

Majatalossa tarjoillaan asiakkaille aamu-, ilta- ja välipalaa. Alakerran salissa on yhteensä 70 istumapaikkaa.

Kahvilaa Repo ei aikonut pitää, mutta kevät on osoittanut, että sille olisi kysyntää, sillä piipahtelijoita on riittänyt. Piipahtelijat ovat olleet Hiitolanjoella retkeileviä, rajavartioaseman vieressä sijaitsevalla laavulla vierailevia ja kyläläisiä.

"Nyt olen oppinut varautumaan kahvittelijoiden varalle. Haluan, että tästä paikasta välittyy karjalainen vieraanvaraisuus."

Kun Revolla on erityisryhmien leirejä tai hän pitää valmennuksia, hän tilaa ateriapalvelut paikallisilta yrittäjiltä.

Repo pyrkii muutenkin ostamaan muilta yrittäjiltä palveluita. Monen yrittäjän helmasynti on tehdä kaikki itse ja yksin.

"Olisin edelleen valmis ottamaan tähän yrittäjäkumppanin. Tulevaisuuden haasteena on luoda toimiva yrittäjäverkosto oman yrityksen ympärille."

B&B Hiitolanjoki elää ja hengittää Suomen puolelta Venäjän Laatokalle lipuvaa jokea. Valtakunnan raja on niin lähellä, että varomaton uimari tai soutaja voi vahingossa joutua virran viemänä Venäjälle.

Repokin on nimennyt kaikki majoitushuoneet koskien mukaan. Makuupaikkoja on 23 hengelle.

Kun paikka oli vielä rajavartioasema, yläkerran majoitustiloissa asui useampi perhe ja asemalla oli oma emäntä. Tarinoita niiltä ajoilta Repo haluaa kuulla, kerätä ja kertoa asiakkaille.

Joen tulevaisuus kimmeltää kirkkaana, sillä kolme voimalaitospatoa puretaan ja kosket ennallistetaan tulevien vuosien aikana. Tämä tarjoaa järvilohelle mahdollisuuden vaeltaa Suomen latvavesille asti. Muutos tarjoaa valtavan mahdollisuuden myös alueen matkailulle.

• Imatralta kotoisin oleva 52-vuotias yrittäjä. Puoliso on myös yrittäjä.
• Perheen aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen.
• Kahden suomenlapinkoiran kanssa lenkkeily luonnossa on tärkeä harrastus. Harrastaa myös maalausta.
• Kouluttautunut syvällisesti neuropsykiatristen häiriöiden ja työnohjauksen saralla. Ajattelee, että myönteinen suhtautuminen tuottaa myönteistä toimintaa.
• Luonto on tärkeä elementti, sillä luonnossa oleminen hoitaa, rauhoittaa ja auttaa selkeyttämään ajatuksia. Ihminen on erilainen erilaisissa ympäristöissä.