Kevätväsymys on yleinen vaiva – yli 30-vuotiaiden elimistö ei jousta nukkumisaikatauluissa kuten nuorempana
Lisääntyvä valon määrä aiheuttaa monille kevätväsymystä. Onneksi siitä selviää nukkumalla riittävästi ja tasapainottamalla sisäistä kelloa.
Kevätmasennus on kevätväsymystä vakavampi ilmiö, ja siitä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista. Kevätmasennuksessa valo rasittaa kehoa. Kuva: Kari SalonenPilvisten talvikuukausien jälkeen kevätauringon porotus ja pitenevät päivät tuntuvat monesta taivaallisilta. Osa ihmisistä kokee kuitenkin myös niiden varjopuolen: olo tuntuu nuukahtaneelta juuri silloin, kun pitäisi piristyä.
THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kevätväsymys on todellinen ilmiö, mutta sen laajuutta ei tiedetä. Syynä on sisäisen kellon jätättäminen, kun päivät pitenevät ja nimenomaan illan tunteihin tulee lisää valoista aikaa.
”Valolla on aina virkistävä vaikutus. Kevätiltoina ollaan entistä pidempään ulkona. Se taas virkistää, jolloin nukkumaanmeno lykkääntyy. Aamuherätys on kuitenkin samaan aikaan kuin aikaisemmin, minkä takia unen määrä jää usein vähiin.”
Uni muuttuu keväisin usein myös kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Varsinkin jos nukkumaan menee vasta puolenyön jälkeen, unenlaatu saattaa heiketä aiemmasta.
Tavallisesti kevätväsymys iskee vasta 30 ikävuoden jälkeen. Partosen mukaan se on normaali ilmiö.
”Nuorilla elimistö pystyy joustamaan paljon nukkumisaikataulujen suhteen. Iän myötä joustamiskyky vähenee, ja siksi oire ilmaantuu usein varhaisaikuisuudessa.”
Useimmilla väsymys menee onneksi nopeasti ohi. Valtaosa huomaa olotilan helpottuvan kahdessa tai kolmessa viikossa, kun keho vähitellen tottuu valon määrän kasvuun.
Jos epäilee väsymyksen johtuvan siitä, että valon lisääntyessä nukahtaminen vaikeutuu, kannattaa iltaisin välttää runsaasti sokeria ja tärkkelystä sisältäviä hiilihydraatteja, kuten pullaa, leivoksia, suklaata, karkkia, riisiä, pastaa, perunaa ja leipää. Niillä on virkistävä vaikutus, minkä takia ne voivat hidastaa unen tuloa.
”Jos illalla tulee nälkä, kannattaa syödä pieniä määriä kasviksia tai hedelmiä. Selkeästi nukahtamista auttavia ruoka-aineita ei valitettavasti kuitenkaan ole.”
Kevätväsymystä huomattavasta vakavampi ilmiö on kevätmasennus, josta kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista. Sairauden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta.
”Tiedetään kuitenkin, että kevätmasennuksesta kärsivien elimistö reagoi valon tuloon eri tavalla kuin muilla. Heillä valo rasittaa kehoa”, Partonen kertoo.
Tyypillisiä kevätmasennuksen oireita ovat väsymyksen lisäksi mielialan lasku, mielihyvän puute, ärtymys, vetäytyminen, muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä ruokahalun muutokset.
”Jos tunnistaa itsessään kevätmasennuksen oireita, kannattaa hakea apua lääkäristä. Oireita voidaan helpottaa sopivalla hoidolla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
