TV-vinkki: Vaaraa ja vapautta – dokumentti seuraa nuorten naisten kulkurielämää tavarajunien matkassa
Yhdysvaltojen avarat näkymät ovat jo vuosisatojen ajan houkuttaneet uudisraivaajia ja unelmien tavoittelijoita eri puolilta maailmaa. Maan rautateillä kukkii myös toisenlainen vapaudenkaipuisten kulttuuri, jonka syövereihin ranskalais-suomalainen dokumentti sukeltaa.
Dokumenttielokuva seuraa kulkurielämään vetäytyneitä naisia Yhdysvalloissa. Kuva: Napafilms OyThis Train I Ride -dokumentin ohjaaja Arno Bitschy törmäsi junapummeihin sattumalta matkatessaan Yhdysvalloissa. Ilmiö elää edelleen, vaikka tavarajunien kyydissä matkaavat kulkurit yhdistyvät mielikuvissa helposti 1930-luvun talouslaman aikoihin sekä hieman myöhemmin Jack Kerouacin johdolla nuorisokulttuuria ravistelleisiin beatnikeihin.
Dokumentti alkaa verkkaisesti kuvaamalla Yhdysvaltojen tunnelmallisia maisemia. Vähitellen kuvaan ilmestyvät Karen, Christina ja Ivy, kolme kulkurielämää viettävää naista, joita kamera keskittyy seuraamaan.
Heidän kauttaan hahmottuu se, kuinka ainaisen matkaamisen maailma voi tarjota turvapaikkoja yhteiskunnassa sivuraiteille ajautuneille yksilöille.
Nuorten naisten elämäntapavalintojen taustalla erottuu hyvin Yhdysvaltojen yhteiskunnallista todellisuutta läpäisevä syvä eriarvoisuus. Pisteliäimmin tämä käy ilmi, kun Ivy juttelee hänen vanhassa San Franciscon -kodissaan nykyisin asuvan miehen kanssa, joka vaivaantuu asunnon nykyisen hinnan tullessa puheeksi.
Tästä kumpuava ulkopuolisuuden kokemus sekä toisaalta dokumentista välittyvä turvaverkkojen puute ovat tärkeimpiä syitä sille, että naiset ovat päätyneet kulkureiksi.
Naisten menneisyydessä on ollut monenlaisia vaikeuksia. Huonojen perhesuhteiden ohella esiin nousevat esimerkiksi päihdeongelmat ja masennus. Ne ovat saaneet heidän luottonsa ihmisiin horjumaan, mihin he ovat vastanneet valitsemalla jatkuvan liikkumisen ja sen mukanaan tuoman yksinäisen elämäntavan.
Dokumentti onnistuukin tuomaan esiin myös tavarajunien vaarallista todellisuutta, joka voi viedä laittomat matkustajat aina vankilaan saakka. Samalla elämäntapa on kuitenkin palkinnut naisia ja auttanut heitä selviytymään ongelmistaan.
Karenin puheet esikaupunkialueen siisteistä pihoista ja hyvin tienaavien vanhempien onnettomasta elämästä voivat kuulostaa hieman kliseiseltä kapinalliskuvastolta. Dokumentista kuitenkin selviää se, etteivät naisten valinnat ole olleet kaikilta osin vapaaehtoisia.
Esimerkiksi Ivy kertoo ajautuneensa alun perin tavarajunien salamatkustajaksi varattomuutensa takia. Dokumentti onnistuukin tuomaan esiin myös tavarajunien vaarallista todellisuutta, joka voi viedä laittomat matkustajat aina vankilaan saakka.
Samalla elämäntapa on kuitenkin palkinnut naisia ja auttanut heitä selviytymään ongelmistaan.
Dokumentin edetessä huomio kiinnittyy naisten nykyhetkeen. Samalla paljastuu se, että poikkeavista valinnoistaan huolimatta heidän tavoitteensa elämässä ovat lopulta varsin tavanomaisia.
He haluavat naimisiin ja myös lapsista on puhetta. Erään kohdalla junapummin elämä on osaltaan jopa parantanut äidin ja tyttären suhdetta.
Bitschyn dokumentti tuo menneisyyteen mielletyn ilmiön kiinnostavasti tähän päivään. Samalla se osoittaa, että naisten valinnat, joita voi pitää äärimmäisinä nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa, ovat oireita isommista ongelmista.
Vaikka kamera seuraa läheltä kulkureiden elämää, se onnistuu pysyttelemään sopivan etäällä. Niinpä dokumentti ei sorru romantisointiin, mikä olisi helppoa ja varmasti myös monille houkuttavaa tällaisen aihepiirin parissa.
Yle Teema sunnuntai klo 13.10 ja Yle Areena
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
