Navettamyymälä syntyi rakkaudesta

Teemu ja Terhi Kinnari ovat hämäläisen sukutilan 14. isäntäpari. Kotitilan kehittäminen on sydämen asia, ja he haluavat tuottaa lähellä viljeltyä, jauhettua ja leivottua lähiruokaa. 

Kaupunkilaistyttö oli avannut kauan haaveilemansa sisustusliikkeen maaseudulle punatiiliseen kivinavettaan Kärkölään. Hän oli opetellut myös leipomaan ja tarjosi myymälän kahvilassa suklaakakkua ja tuoksuvia korvapuusteja.

Asiakkaista 90 prosenttia oli naisia, mutta koska navetta sijaitsi pyöräreittien varrella, siellä pysähtyi jokunen mieskin. Eräs pyöräilijä ryhtyi polkemaan ihan erityisen usein Hollolasta 30 kilometrin matkan kahville ja suklaakakulle.

”Huomasimme pian, että meillä oli samanlaisia ajatuksia ja ideoita maaseudusta, ja siitä meidän tarinamme alkoi”, Kärkölästä emännäksi Hollolaan lähtenyt Terhi Kinnari kertoo.

”Mieheni Teemu ei siis hakenut vaimoa valkoisella ratsulla vaan mustalla hiilikuitupyörällä.”

Kun Teemu Kinnari löysi Kärkölästä samanmielisen emännän, pari ryhtyi kehittämään tilastaan maaseudun monipuolista palveluyritystä, jossa kävijä saisi kokea aitoa maaseudun tunnelmaa.

”Ei riitä, että tuotteet ovat erinomaisia vaan on rakennettava elämys. On kunnostettava, maalattava ja tehtävä kaunista kaikkialla, ja palvelun täytyy tulla sydämestä”, Terhi kertoo.

Nyt Kinnarin tilalla kävijän toivottaa tervetulleeksi Pioni ja piironki -niminen tilamyymälä, jonka edustalla voi nauttia puiden alla leipomon tuotteita ja ihastella kukkia ja puutarhatarvikkeita.

Nimensä mukaisesti Pioni ja piironki on erikoistunut pionintaimiin, joita on kesäkautena tarjolla kymmeniä lajeja. Katoksessa hallin päädyssä on lampaita ja kanoja lasten rapsuteltavina.

Myymälätiloiksi kunnostetussa entisessä valtavassa monitoimihallissa on 200 lattianeliötä sisällä, ja saman verran pinta-alaa on kylmässä ulkomyymälässä.

Myymälän tutkimisessa vierähtää hetki jos toinenkin. Sisustus-, lahjatavara- ja puutarhamyymälä sekä kahvila-leipomo toimivat lähes vuoden ympäri.

Vuosittain tilalla vierailee noin 40 000 kävijää. Sen lisäksi omalla Okeroisten myllyllä kahdeksan kilomerin päässä palvellaan jauhomyymälässä ja kesäkahvilassa 10 000 asiakasta vuodessa.

”Meillä on onni sijaita lähellä Lahtea, joten valtaväyliltä voi pistäytyä tänne vaikka ohikulkumatkalla”, Terhi toteaa.

Jo vuodesta 1667 saman suvun omistuksessa oleva Kinnarin tila on suuntautunut kasvinviljelyyn, metsätalouteen ja kiviainestuotantoon. Kun Kinnarit ryhtyivät laittamaan tilan toimintaa uuteen uskoon, heille oli alusta alkaen selvää, että tilan tuotteita on jatkojalostettava.

Historiallinen Okeroisten mylly ja myllypuoti hankittiin osaksi tilaa vuonna 2014. Omista jauhoista leivotaan sekä myllypuodin että tilamyymälän tuotteet. Nyt monet asiakkaat löytävät ensin tilan jauhot kaupoista ja tulevat sitten tilamyymälään.

Pariskunta on tyytyväinen, että myös päivittäistavaraketjut ovat ottaneet valikoimiinsa Kinnarin tilan jauhoja.

”Vaatii paljon ponnisteluja rakentaa tuote, markkinoida ja myydä se. Tuotetietojen on oltava kunnossa, kun tilaus tulee. Tarvitaan graafikko, markkinointiosaamista ja myyntikanavia. Mekin olemme joutuneet opettelemaan kokonaan uuden liiketoiminta-alueen”, Terhi sanoo.

Nyt tilan tuotteista jauhoperhe on hyvässä kasvussa. Tilamyymäläkin kasvaa mutta pienemmillä panok­silla.

Pariskunta jakaa työt siten, että Teemu hoitaa maat ja metsän sekä myllytoiminnan, Terhi keskittyy tilamyymälään ja jauhotuotteiden markkinointiin. Tila työllistää myös pari ulkopuolista työntekijää kahvilassa, leipomossa ja pakkaamossa. Sesonkiaikoina pariskunta palkkaa lisäväkeä.

Yhteiseen lomaan pariskunnalla on mahdollisuus yleensä vain tammi–helmikuussa, mutta tänä kesänä he piipahtavat pikaisesti Kuusamossa katsomassa karhuja.

Omasta jaksamisesta ja parisuhteesta on pidettävä huolta, sillä kokonaisuus pyörii niiden varassa.

Pari kolme kertaa vuodessa Teemu ja Terhi käyvät messuilla Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa ja seuraavat aktiivisesti sähköisiä kanavia. Messuilla näkyy, että ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia lähiruuasta.

”Hyvän tuotteen takana on oltava vahva tarina. Meiltä ei voi kukaan viedä 350-vuotista viljelyhistoriaa, se on aitoa”, Terhi sanoo.