Lukijalta: Kunnanvaltuusto päättää, kaatuuko kylätalo kiinteistöveroon
Kylätaloissa ja muissa vastaavissa kiinteistöissä kiinteistövero voi tuntua suurelta maksulta.
Pikkujoulukausi on täydessä käynnissä. Pian monessa kylätalossa kaikuvat myös kauneimmat joululaulut. Kuva: Pekka FaliKuopion kaupunginhallituksen jäsen Minna Reijonen (ps.) painottaa mielipidekirjoituksessaan, että kylien elinvoimaisuutta kannattaa edistää.
"Muodostuuko kylätalon verotus turhan kohtalokkaaksi kylätalon tulevaisuuden näkymiin? Veronmaksun lisäksi rakennusten kunnosta ja ylläpidosta täytyy muutoinkin huolehtia. Se kaikki maksaa."
Kylätalojen verotuksessa on Suomessa Reijosen mukaan isoja eroja.
"Kiinteistöveroprosentti voi parhaimmillaan olla nolla. Toisessa kunnassa se saattaa olla jopa 1,55 prosenttia. Laki määrittelee yleisen kiinteistöveroprosentin 0,8–1,55 välille. Näköpiirissä tosin häämöttää alarajan nostaminen 0,93 prosenttiin, jos se eduskunnassa hyväksytään."
Laissa ei kuitenkaan määritellä yleishyödyllisten yhdistyksien rakennuksille tiettyjä prosenttirajoja.
"Tämä tarkoittaa, että jokaisen kunnan valtuusto voi halutessaan määrittää näille erillisen kiinteistöveroprosentin. Jos tahtoa löytyy, se voidaan määrittää vaikka nollaan prosenttiin. Käytännössä vaihteluväli voisi olla 0–1,55 prosenttia", Reijonen painottaa.
"Erillistä kiinteistöveroprosenttia yleishyödyllisille yhdistyksille läheskään kaikki kunnat eivät ole määrittäneet. Sitä kannattaa kunnissa jatkossa. Varsinkin maaseudulla kylätalo voi olla niitä harvoja kokoontumispaikkoja. Kylien vireys on tärkeää kuntaliitosten jälkeenkin. Kylätalojen tärkeys saattaa jopa korostua kuntaliitoksessa."
Reijonen huomauttaa myös, että monet kunnat myöntävät avustuksia yhdistyksille.
"Avustuksia saatetaan käyttää kiinteistöveron maksuun. Avustus saadaan siis samasta paikkaa, johon se palautetaan takaisin. Eikö olekin turhauttavaa siirrellä euroja taskusta toiseen kummankaan hyötymättä siitä?"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
