Joka kuudennen suomalaisen mielestä onnistuneen juhannuksen salaisuus on musiikki ‒ näitä kappaleita kuuntelemme jälleen kerran

Perinteisten juhannussuosikkien rinnalle on noussut uudempaa kesämusiikkia, kuten JVG. 

Juhannus on keskikesän juhla, jota vietetään perinteisesti kesämökillä maaseudun rauhassa, mutta nykyisin yhä enemmän myös kaupungeissa. Huolimatta erilaisista tavoista juhlia useimpien suomalaisten juhannukseen kuuluu musiikki.

Äänielämysbrändi Sonosin viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä onnistuneen juhannuksen takaavat esimerkiksi hyvä ruoka (58 %), sauna (46 %) ja musiikki (16 %). Vain 12 prosenttia suomalaisista piti tärkeänä juhannuskokkoa, mikä on hieman yllättävää. Muuttuneista perinteistä kertoo sekin, että vaikka musiikki nähtiin oleellisena osana jussin viettoa, juhannustansseista innostui vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kyselyssä tiedusteltiin myös juhannuksen suosikkikappaleita. Neljän kärjessä olivat Oskari Merikannon Kesäillan valssi, Mamban Vielä on kesää jäljellä, Valvomon Mikä kesä sekä Popedan Kuuma kesä.

Kyselyn mukaan 20 prosenttia suomalaisista sanoi kuuntelevansa kesällä enemmän musiikkia kuin muina vuodenaikoina. Suomea on sanottu murheellisten laulujen maaksi ja melankoliaa kansalliseksi luonteenpiirteeksemme. Neljännes vastaajista kertoi kuitenkin suosivansa kesäkuukausina keskimääräistä iloisempaa musiikkia.

Kesämökeillä musiikista nautitaan pääasiassa perinteisen radion kautta. Mökkiradion ohella musiikkia soitetaan kännykästä esimerkiksi suoratoistopalvelu Spotifystä.

Myös Spotify selvitti suomalaisten juhannussuosikkeja omassa kyselyssään vuonna 2019.

Kymmenen soittolistojen kuunnelluinta biisiä oli lähinnä uudempaa kesämusiikkia, kuten JVG:n Tarkenee ja Kasmirin Vadelmavene. Löytyy listalta pari vanhempaakin kesäistä ikivihreää: jo edellä mainittu Popedan Kuuma kesä sekä Rauli Badding Somerjoen tulkitsema Paratiisi.

Kansa toki päättää itse, mitä kuuntelee, mutta juhannusmusiikista puhuttaessa ei voi olla nostamatta esiin tiettyjä alan klassikkoja.

Oskari Merikannon säveltämä Kesäillan valssi on soinut Suomen suvessa jo vuodesta 1904, jolloin Helsingin Torvisoittokunta laulun levytti. Myös Dallapé-orkesterin versio kappaleesta on jäänyt elämään.

Juha ”Watt” Vainion humoristinen Juhannustanssit vuodelta 1965 kuuluu sekin kestosuosikkeihin. Kupletin pääroolissa oli jazziin hullaantunut hanuristi Janatuinen, jolta taipui tarvittaessa myös tango. Kesäinen ralli viittasi niin ikään Hannu Salaman samannimiseen kohuteokseen, joka ilmestyi vuonna 1964.

Saarenmaan valssi kuuluu niin ikään suomalaiseen kesäyöhön. Alun perin virolaisen kappaleen sävelsi Raimond Valgre, ja sanat siihen saatiin Debora Vaarandin runosta.

Suomeksi kappaleen levytti 50-luvun puolivälissä niin ikään virolainen Georg Ots, joka hurmasi suomalaiset komealla baritonillaan.

Maantieteellistä ulottuvuutta juhannusmusiikkiin tuo myös Eino Leinon runoon perustuva Lapin kesä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti Vesa-Matti Loirin esittämänä. Perttu Hietasen ja Taisto Wesslinin säveltämä mollivoittoinen kappale ilmestyi vuonna Loirin 1978 albumilla Eino Leino.

Nopeasta kukoistuksesta ja kuihtumisesta kertova laulu kuvaa hyvin pohjoisen kesää, joka on puolet lyhyempi kuin muualla Suomessa eli noin kaksi kuukautta.