Miljoonasateen Heikki Salo purki vanhan aitan ja aikoi rakentaa siitä ekomökin metsäpalstalleen ‒ tuulivoimapuisto laittoi suunnitelmat uusiksi

Miljoonasateen laulaja-lauluntekijä Heikki Salo on kiitollinen juuristaan Etelä-Pohjanmaalla. Kotiseutu on antanut hänelle paljon inspiraatiota musiikkiin. Kuva: Sanne Katainen

Syksyn koleutta ja harmautta hiipii ilmassa, mutta Heikki Salo, 65, on valoisalla mielellä. Yhtenä syynä on hiljattain julkaistu Ohita intro -albumi, jolla Miljoonasade soi tarttuvana, raikkaana ja päivitettynä tälle päivälle.

Albumia tehdessään Salo havahtui siihen, että yhteistyö säveltäjäkitaristi Matti Nurron kanssa on kestänyt tasan 40 vuotta.

”Kun saimme valmiiksi Suunnitelma A ja B -kappaleen, sanoin Matille, että tämä olkoon meidän 40-vuotislahjamme toisillemme. On hienoa tehdä kanssasi näin hieno yhteinen biisi”, Salo muistelee herkkää hetkeä.

Etelä-Pohjanmaalta lähtenyt Heikki Salo on kotiutunut Tampereelle.  Kuva: Sanne Katainen

Jo 37 vuotta kasassa ollut Miljoonasade on kulkenut pitkän tien suomirockin etulinjassa. Vuosien aikana yhtye on ehtinyt hajota ja palata uudestaan keikkalavoille.

Salon mukaan bändissä vallitsee nyt vapautunut tunnelma, ja soitto kulkee paremmin kuin koskaan aiemmin.

Hän kuvailee Miljoonasadetta herrasmieskerhoksi, joka työstää musiikkia suurella ammattiylpeydellä, mutta bändi ei ole kenenkään jäsenen päätoiminen tulonlähde. Yhtyeestä löytyy siviiliammatteja lentäjästä rakennusyrittäjään ja opettajaan.

Heikki Salo tekee freelancerina myös teatteri- ja lastenmusiikkia ja opettaa laulutekstien tekoa.

”Sain viimeisen kuukausipalkkani vuonna 1985, kun olin kulttuurisihteerinä Jyväskylän ylioppilaskunnassa. En enää sopeutuisi tavalliseen työelämään. Toisaalta olen jo niin vanha, ettei minua enää huolittaisi mihinkään”, Salo velmuilee.

Parhaillaan Salo työskentelee uraauurtavan projektin parissa. Hän tekee lauluja Helsingin yliopiston AVH-projektiin, jossa tutkitaan musiikin vaikutusta aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa.

Lahjakkaaksi kirjoittajaksi tullaan lukemalla, sanoo Heikki Salo. Hän kertoo lukeneensa lapsena koko lapualaisen Ruhan kansakoulun kirjaston. Kuva: Sanne Katainen

Salo varttui Lapuan Ruhan kylässä kuusilapsisessa perheessä. 70-luvun alussa tapahtunut suomirockin esiinmarssi innosti varhaisteini-ikäisen pojan ottamaan kitaran haltuun ja kokeilemaan lauluntekoa. Tekstejä kertyi pöytälaatikkoon, mutta hän salasi musiikkiharrastuksen pitkään kaveripiiriltään.

Salo pitää onnenpotkuna, että hän sai varttua pienessä maaseutukylässä.

”Taitelijana se on tuonut minulle paljon materiaalia. Toisaalta on hyvä, että älysin lähteä sieltä pois, että sain perspektiiviä”, Salo pohtii.

Monipuolisuutensa Salo arvelee perineensä Toivo-isältään, joka toimi kylävaatturina, sähkömiehenä, kaupustelijana ja kyläaktiivina. Isä myi myös televisioita, jonka ansiosta Salon tuvassa katsottiin ensimmäisenä elävää kuvaa lähitienoon asutuksista.

Vuonna 1979 Salo muutti Jyväskylään opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Koodaria ei miehestä tullut. Ensimmäisen opintovuoden jälkeen hän päätyi opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa, koska se oli lauluntekijälle hyödyllisempää.

Opiskelujen ohessa hän harrasti musiikkia ja teatteria. Lopulta harrastuksesta tuli ammatti. Vuonna 1986 Salo perusti Miljoonasateen, jonka useista kappaleista, kuten Lapsuuden sankarille, Marraskuu ja 506 ikkunaa, on tullut suomirockin klassikoita.

Suosion huipulla 80-luvun lopulla yhtye koki melkoisen pyörityksen.

”Olihan se hienoa aikaa, mutta kyllä me aika armottomia oltiin itsellemme. Teimme kiireisimpinä vuosina 150 keikkaa ja kaksi levyä. Näin jälkikäteen mietittynä meidän olisi pitänyt hiljentää tahtia.”

Heikki Salon leipä tulee monesta purosta. Kuva: Sanne Katainen

Salo järjestää suosittuja laululyriikkavalmennuksia ja käy puhumassa laulunteosta koululaisille. Yläkouluissa vieraillessaan hän on huomannut, että myös nuori sukupolvi tunnistaa Miljoonasateen klassikot. Koululaisille hän tapaa esittää testimielessä Marraskuu-kappaleen.

”Olen huomannut, että 13-vuotiaat osaavat laulaa kappaleen kertosäettä. Marraskuu julkaistiin vuonna 1987. Jos sen ajan lapset olisivat laulaneet yhtä vanhaa kappaletta, se olisi ollut jotain Henry Theelia”, Salo naurahtaa.

Vaikka Salo on moneen kertaan palkittu lauluntekijä, hän ei koe olevansa erityislahjakas, vaan pikemmin ahkera. Hän vertaa hyvää kirjoittajaa hyvään rakastajaan: teossa olevan tekstin on tunnuttava maailman parhaalta ja rakkaimmalta.

”Hyväksi laululyyrikoksi tullaan myös lukemalla. Luin lapsena koko Ruhan kansakoulun kirjaston, jonka jälkeen siirryin johtajaopettajan henkilökohtaiseen kirjastoon. Sitten aloin käydä Lapuan kaupunginkirjastossa, mutta sitä en päässyt läpi.”

Salo on asunut Tampereella vuodesta 1994. Hän asuu vaimonsa, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Sirkku Peltolan kanssa Lauri Viidan syntymäkodissa Pispalassa. Paluumuuttoa synnyinseudulle ei ole näkyvissä.

”Aika on tehnyt tehtävänsä. Se lapualaisuuden hiili sykkii jossain takana kaukana, se ei ole enää tässä kämmenellä.”

Synnyinseudullaan hän käy tapaamassa 93-vuotiasta äitiään. Saloa suretti katsoa, kuinka äiti leskeksi jäätyään vetäytyi vuosikausiksi omiin oloihinsa. Nyt äiti asuu palvelutalossa ja hänellä on päivisin seuraa.

”Yksinäisyys on iso ongelma maaseudulla. Kreikassa käydessä huomasin, että siellä vanhukset istuivat tienposkessa juttelemassa keskenään. Miten me voisimme saada meidän maaseutukylien ikäihmiset aktivoitumaan ja tapaamaan toisiaan?”

Salo on kuulunut kaksikymmentä vuotta Ruhan kylän hirviporukkaan. Hän ei viihdy passipaikalla, vaan lähtee mieluummin koiramiehen kaveriksi. Hän ei pääse tänä vuonna hirvimetsille, koska viikonloput kuluvat Miljoonasateen keikoilla.

”Olen sanonut hirviporukalle, että metsästetään viikolla. Maanantai ja tiistai sopisivat minulle erinomaisesti”, Salo naurahtaa.

Salo osti muutama vuosi sitten Lapualta 15 hehtaarin kokoisen metsäpalstan. Metsän keskelle piti nousta täysin hiilineutraali hirsimökki, mutta uusi tuulivoimalahanke torppasi suunnitelman ainakin toistaiseksi.

”Ostin ja purin komean 1800-luvun hirsiaitan ja kuljetin hirret palstalle. Sitten selvisi, että Lamminnevaan rakennetaan tuulivoimapuisto. En uskalla rakentaa mökkiä, koska se saattaisi jäädä tuulivoimalan alle. Hirret ovat numeroituina suojan alla, ja ne saisi ostaa halvalla.”

Kun Miljoonasade teki paluun vuonna 2014, Salo päätti, että bändi kulkee mukana koko loppuelämän ajan. Keikoilla käy faneja jo toisessa polvessa.

Vastapainoa keikkaelämään hän saa isovanhemmuudesta. Hänellä on 6- ja 10-vuotiaat lapsenlapset.

”Tykkään paljon isovanhemmuudesta. Tapasin käydä omien lasteni kanssa ulkomailla, kun he täyttivät kymmenen ja sama perinne jatkuu lastenlasten kanssa. Lähden pian 10-vuotiaan pojan kanssa Roomaan ja sitä ennen aion viedä hänet larppauskerhoon. Olen ehkä vähän villimpi pappa.”