Kesäkuun Kantri kurkistaa aittoihin – video kertoo, miksi länsisuomalaisen kengän piti narista

Konginkankaalta Seurasaareen siirretyn Niemelän torpan aittojen joukossa on vuodelta 1794 peräisin oleva Liisan aitta (oik). Sen oven yläpuolella lepää hirsien varassa leveä ruumislauta. Kuva: Markku Vuorikari

Aittojen historia juotuu yhtä kauas kuin asutuksen kehitys ylipäätään, kertoo Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta. Vanhimmat säilyneet aita ovat noin 300 vuotta vanhoja.

Aitoissa on säilytetty muun muassa viljaa ja lihaa sekä vaatteita. Joskus aitoilla on ollut nimi, kuten Liisan aitta. Nimi kertoo, kenen omaisuus aitan katon alla oli turvassa.

Kalle Kylmänen istuu aitan portailla ja tekee reunuskenkää.

Jos tehtäisiin aikamatka jonnekin Länsi-Suomeen, kenkien pitäisi narista. Narina paljasti, että nyt jalassa on uudet ja kalliit kengät, Kylmänen kertoo. Jos kenkämestari istuisikin savolaisen aitan rappusilla, mielessä saattaisi olla pieni kiusanteko: kaupanpäälle narinaa, vaikka itäsuomessa nimenomaan kenkien piti olla äänettömiä, jotta ne eivät paljastaneet metsästäjän askelia saaliille.

Kylmänen työskentelee oppaana Helsingissä sijaitsevassa Seurasaaren ulkomuseossa.

Lue lisää aitoista huomenna keskiviikkona ilmestyvästä Kantrista.