Potta-kirjat ja Potter-ilmiö kasvattavat uusia lukijoita

Eläinystävät löytyvät kirjailija Harri István Mäen tuotannosta. "Koirat ja jyrsijät ovat kiehtovia olentoja." Kuva: Rami Marjamäki

Uusimpien lukututkimusten mukaan ne lapset ja nuoret, jotka lukivat ennen vähän, eivät lue enää senkään vertaa.

"Eivät ehkä enää ollenkaan. On syntymässä menetettyjen lukijanuorten sukupolvi. Ero lukemattomien ja lukevien välillä on revennyt entistä suuremmaksi", toteaa kirjailija Harri István Mäki.

Tarjonta on sen sijaan kasvanut. Lapsille ja nuorille tuotetaan entistä enemmän ja monipuolisempaa kirjallisuutta.

"Ne, jotka lukevat paljon, lukevat nyt todella monipuolisesti."

Harri István Mäki kuuluttaakin kirjallisten ilmiöiden perään. Ilmiöiden, jotka ovat laajempia kuin yksittäinen kirja.

"Harry Potter osoitti, että riittävän suuren ilmiön edessä myös ne, jotka eivät kirjaan tartu, innostuvat ja jäävät koukkuun. Tarvitaan ilmiöitä, joista kaikki puhuvat. Kun niiden ympärille syntyy elokuvia ja pelejä, kynnys lukea myös se kirja madaltuu."

Lasten ja nuorten lukutaito on kehittynyt. Kun nykynuori lukee kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden takaista nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, tarinat tuntuvat naiiveilta ja opettavaisilta.

"Kirjallisuuden dramaturgia on muuttunut valtavasti. Etenkin nuortenkirjat kirjoitetaan monitasoisesti, kerroksellisesti. Nyt vuonna 2016 dystopia-romaani ei enää hämmennä nuorta lukijaa, kuten parikymmentä vuotta sitten olisi käynyt."

Kirjallisuuden tabut ovat muokkautuneet vuosikymmenten aikana. Mäki muistaa, että 1990-luvulle asti lähes kaikki nuortenkirjat sisälsivät onnellisen lopun. Osa jopa yltiöonnellisen.

"2000-luvulla on sallitumpaa, että loppu ei aina ole onnellinen. Aiheet ovat yleisinhimillisiä, eikä yksinäisyydestä tai syrjäytymisestäkään ole kielletty kirjoittaa."

Kirjallisuuden kautta lapselle sanoitetaan ja kuvitetaan arjen tapahtumia. Näin käsitellään myös vaikeita asioita.

"Kirjallisuudessa on aina mukana rakastumiset, erot, sairaus, kuolema ja elämän odottamattomat asiat."

Tiettyä peruskirjallisuutta tarvitaan lapsille aina. Harri István Mäki kutsuu sitä viehättävästi potta-kirjallisuudeksi.

"Potta-kirjat ovat osa jokaisen lapsen elämää. Niitä luetaan kodeissa, mummoloissa, päiväkodeilla. Lapsille kerrotaan kirjojen avulla millaista on päiväkodissa, ekaluokalla, lääkärissä tai vaikkapa autokorjaamolla. Tai vaikkapa mitä tarkoittaa, että perheeseen tulee uusi vauva."

Yksi ilmiö nuortenkirjallisuudessa on nyt pois muodista: opettavaisuus.

"Olen kiinnittänyt siihen huomiota ja tarkkaillut ilmiötä. Tendenssinomainen opettavaisuus on häipynyt nuortenkirjallisuudesta aika lailla kokonaan pois."

Vielä 1990-luvulla nuortenkirjoista löysi helposti opetuksen. Harri  István Mäen mielestä opetusmaiselle kirjoittamiselle on löydettävissä hyvä syy.

"Hyvin moni lasten- ja nuortenkirjailija työskentelee opettajana. Näkymätön taudin oire on tarve opettaa myös luokkahuoneen ulkopuolella. Itsekin nostan käteni ja tunnistan sen. Mutta juuri nyt on tyypillistä, että kasvattava tapa kirjoittaa on karsiutumassa nuortenkirjallisuudesta."

Mäki on kouluttanut vuosia uraansa aloittavia kirjailijoita. Työnsä kautta hän kohtaa yhä kirjoittajia, jotka haluisivat tietoisesti kasvattaa lukijoita.

"Sille ei kuitenkaan ole nyt kysyntää. Jos jollain on tietoinen lähtökohta, että minäpä nyt opetan nuorille hyviä käytöstapoja, se karahtaa nopeasti kiville. Soosoo-kirjallisuus on jäänyt taa."

Harri István Mäki on aloittanut uransa teatteriohjaajana ja näytelmäkirjailijana. Hän on ehtinyt tehdä käsikirjoituksia myös tv:n ja radion puolelle.

Aikoinaan mielenkiinto heräsi nuortenkirjallisuuteen ja Harri István Mäki tunnetaan yhtenä tuotteliaimmista kotimaisista lasten- ja nuortenkirjailijoista. Matkan varrella hän on julkaissut myös muutaman aikuisten romaanin.

"Sitten aloin kuvittaa omia ja myös muiden lastenkirjoja. Tussipiirtäminen on ollut jo pitkään mukava harrastus."

Vaikka lasten- ja nuortenkirjailijoita pidettiin pitkään b-luokan kirjailijoina ja etenkin useat mieskirjailijat kirjoittivat nuorille vain salanimen turvin, Mäki röyhistää rintaansa puhuessaan työstään.

"Minä koen ylpeyttä työstäni. Se, että saa puhutella nuoria lukijoita, on etuoikeus."

Mäki on opettanut luovaa kirjoittamista monissa oppilaitoksissa. Entiset ja nykyiset oppilaat kuvailevat häntä mielen uteliaisuuden herättäjäksi, joka saa puutuneimmankin kirjoittajan löytämään uuden vaihteen työhönsä.

"Olin 14 vuotta virkaopettajana Oriveden opistossa. Nyt freelancertuntiopettajana. Minua ilahduttaa suuresti, kun huomaan jonkun entisen oppilaani menestyvän omalla urallaan. Me vaikutamme kaikki toisiimme."

Tampereella syntynyt ja lapsuudessaan Unkarissakin asunut kirjailija majailee nykyään puolisonsa kanssa Ylöjärvellä.

"Täältä löytyi yli 100-vuotias omakotitalo, jonka ydin on tehty jo 1800-luvun puolella. Myöhemmin siipiä on rakennettu sitten ympärille."

Perheeseen kuuluvat myös tiibetinspanieli Bianca, chihuahua Hamlet sekä jackrusselinterrieri Hertta. Lisäksi taloudessa asustaa erinäinen määrä jyrsijöitä.

"Minulla on aina ollut kiinnostus eläimiä kohtaan. Niiden maailmassa on kaiken aikaa jotain meneillään. Koirat ja jyrsijät ovat kiehtovia olentoja."

Joskus aiemmin taloudessa oli myös kissoja, mutta kävi nopeasti selväksi, etteivät kissat ja jyrsijät tulleet juttuun. Eläimet seikkailevat myös Mäen kirjoissa.

"Sihis-kirjojen alfanaaras on Sihis. Bianca seikkailee Leevi-kirjoissa. Luke-marsu on keltaisen sukellusveneen kapteenina Luke-kirjoissa. Kaikki nämä eläimet ovat tavalla tai toisella ajautuneet kirjoihin."