"On se komia kones" – Puurakenteinen lentokone nousee kolmannen kerran entisöitynä siivilleen

Niilo Ala-Könni (edessä) on johtanut pian valmistuvan entisöintityön alusta loppuun. Keijo Koskinen (vas.) ja Heikki Rasku ihailevat koneen muotoja taustalla. Kuva: Johannes Tervo

Lentämisen riemu on saanut pääosin Ilmajokelaisista ja seinäjokelaisista ilmailun harrastajista koostuvan rakentajaryhmän yhteen viikosta ja vuodesta toiseen.

Lähes kaikilla heistä on enemmän tai vähemmän maatilataustaa. "Muutamalla löytyy myös puimuri", sanoo kotitilansa vanha isäntä Niilo Ala-Könni.

Tasavallan presidentti myönsi entisöintityötä johtavalle Ala-Könnille lentokapteenin arvonimen tämän ansioista ilmailuharrastuksen parissa vuonna 2009. Samana vuonna alkoi Klemm Kl 25:n entisöinti.

Vuotta aiemmin Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho oli hankkinut koneen edesmenneeltä Aulis Manniselta, jonka pitkäaikaista entisöintityötä oli avitettu tarjoamalla säilytystilaa hallista.

Pitäjässä eläinlääkärinä toiminut Manninen oli lunastanut huonoon kuntoon päässeen koneen sen aiemmalta haltijalta aikoinaan pirtupullon hinnalla.

Matti Kullas pitelee mahonkista potkuria, joka on valmistettu paikallisessa puusepänliikkeessä. Kuva: Johannes Tervo

Alun perin urheilu- ja hinauskoneeksi suunniteltu Klemm ostettiin Varsinais-Suomen Ilmapuolustusyhdistykselle Saksasta keväällä 1938 – puolitoista vuotta ennen talvisodan puhkeamista.

Turun Sampoksi ristitty kone ehti toimia koulutuskäytössä syksyyn asti, kunnes OH-ILL sai komennuksen Kauhavan Ilmasotakoulun käyttöön. Sama kone joutui talvisodassa kerran tositoimiin, kun se harhautti vihollisen pommikoneita pois niiden kohteesta Kauhavalla.

Talvisodan jälkeen Klemm vaurioitui lunastuskuntoon välirauhan aikana, kun sen pilotti joutui väistämään toista konetta laskeutuessaan. OH-ILL suistui päin sirpalesuojaa tuhoisin seurauksin.

Näiden vaurioiden jälkeen puurakenteinen kone on korjattu kahdesti lentokuntoon: ensimmäisen kerran heti uutena keväällä 1938 ja toistamiseen 1955. Vuonna 1984 monia vaiheita kokenut Klemm pelastettiin sään armoilta suojaan Naantalista, jossa se oli komeillut paikallisen huoltamon pihassa.

Huoltamon ohi ajaneet saksalaisharrastajat olivat onnistuneet ostamaan kotimaisten kunnostajien ulottumattomiin koneen rungossa tuolloin vielä kiinni olleen alkuperäisen riippuvasylinterisen Hirth-moottorin. Tilalle on hankittu vastaava tsekkiläinen Walter Minor.

Klemm Kl 25 D VII -veteraanilentokoneen entisöinti on loppusuoralla Rengonharjun lentokentän hangaarissa. Kunnostamisurakassa ovat uurastaneet Pentti Saaristo (vas.), Niilo Ala-Könni, Matti Viitala, Matti Kullas, Keijo Koskinen, Matti Soininen, Rauno Sydänoja, Heikki Rasku ja Kari-Matti Luoma. Kuvasta puuttuvat Seppo Välkkilä ja ryhmän jo edesmenneet rakentajat Timo Vähäkangas ja Raimo Ritola. Kuva: Johannes Tervo

Sinnikkäälle entisöintiporukalle kertyy OH-ILL:n parissa työtunteja 30 viikossa. Kokoontumisia on ollut tähän asti jo lähes 440 kertaa.

"Hyvä porukka, joka on pysynyt yhdessä. Sen avulla on jaksettu pitää uskoa yllä, että tämä vielä valmistuu", sanoo Rauno Sydänoja, joka kuuluu aktiivina kunnostushankkeen taustayhteisöksi luodun Lakeuden Ilmailuosuuskunnan kantaviin voimiin.

Niin ikään osuuskunnan aktiiveihin lukeutuva konesuunnittelun ammattilainen Matti Soininen on vastannut koneen piirustuksista. Ne piti ennen töihin ryhtymistä mallintaa digitaaliseen muotoon cad-ohjelman avulla jäljellä olleiden rungon osien ja turkulaisen sisarkoneen avulla.

Entisöinnissä on jouduttu rakentamaan koko runko, vakaajat ja peräsimet alusta loppuun, koska vain siivet oli ehditty saada aiemmin valmiiksi. Kaikki dokumentit, piirrokset ja tositteet työn eri vaiheista on tallennettu tarkasti rakennuskertomukseen.

Joukosta löytyy muun muassa vankkaa konetekniikan osaamista, koska myös moottori on jouduttu rakentamaan paljolti uudestaan.

Ryhmän nuorta kaartia edustaa ammatikseen mantereidenvälisten liikennelentokoneiden ohjaimia käyttelevä Matti Viitala. Hän kertoo arvostavansa sitä osaamista, mitä vanhan konetyypin entisöinnissä on kertynyt.

"Onhan tässä on saanut paljon sellaista tietoa lentokoneiden puurakenteista, mitä ei voi saada mistään koulusta. Hienoa olla mukana", Viitala sanoo.

Valtaosa konetyypin rakenteista on pohjoista mäntyä – tästä lähtien tuottamiensa pakokaasujen ohessa OH-ILL varastoi hiilidioksidia ilmojen teillä.

Rauno Sydänoja näyttää luukkua, jonka sisällä veteraanikoneen työkalut lentävät mukana. Kuva: Johannes Tervo

Jutuntekohetkellä työlistaan kuului muun muassa moottorin tarkistuksia ja siipien tyviliitosten peittäminen mittatarkoilla, ilmailuun tarkoitetuilla alumiiniliuskoilla.

Koneen eri osien kaikki valmistusvaiheet on dokumentoitu ja todettu valvonnassa oikein tehdyiksi. Kun kaikki on valmista, Klemm katsastetaan lentokelpoiseksi. Tähän liittyvät myös viiden tunnin mittaiset koekäytöt ennen irtiottoa Rengonharjun lentokentän kiitotieltä.

Moottoria koekäytetään viisi tuntia maassa, jotta sen luotettavuus voidaan todentaa. Toiset viisi tuntia tehdään erilaisia rullauksia kiitotiellä niin ikään rakenteiden luotettavuuden varmistamiseksi.

"Tavoitteena on saada kone ilmaan tämän vuoden aikana. Neljällä meistä on lupakirja", Sydänoja sanoo.

Kun puhdaslinjaista konetta talutettiin kuvausta varten ulos hallista, kuului jonkun suusta hihkaisu: "On se komia kones, Niilo."

Kaunislinjainen OH-ILL kuuluu ja näkyy lentokelpoisuuden saatuaan lakeuksien taivaalla osuuskunnan harkinnan mukaan.

"Klemmin ohjaimiin pääseminen on hyvä vastapaino liikennelentäjän rutiineihin. Avo-ohjaamossa tarvitaan haalari ja tyylinmukainen lentopäähine. Viima on taivaalla melkoinen, vaikka matkalentonopeus on vain 120–140 km/h", Viitala sanoo.

Yksi kysymys on koko hankkeessa silti vielä ratkaisematta: aikoinaan Turun Sampona tunnetulle koneelle pitää vielä keksiä uusi kutsumanimi.

Klemm Kl 25 (OH-ILL):

Hans Klemmin suunnittelema kaksipaikkainen urheilu- ja matkalentokone teki ensilentonsa vuonna 1924.

Kl 25 -tyyppiä valmistettiin vuosina 1928–1939 Saksassa noin 30 muunnoksena 600 ja lisenssillä ulkomailla 200 kappaletta. Suomeen koneita tuotiin neljä.

Rakenteessa on käytetty puuta, vaneria ja kangasta.

Maksimissaan koneen paino voi olla 720 kiloa.

OH-ILL:n moottori on 95-hevosvoimainen Walter Minor.

Matkalentonopeus on 120–140 kilometriä tunnissa.

Pieni sakkausnopeus (60 km/h) ja tehokas moottori helpottavat koneen hallintaa ilmassa.

Siipipinta-ala on suurehko, 20 neliömetriä.

Lue lisää:

Ensimmäinen sähkölentokone tuli Suomeen vasta pari vuotta sitten – nyt ennakkoluulot alkavat haihtua: "Sähköistäminen oikeastaan helpottaa lentämistä"