Haluatko saada kiireisen arjen järjestykseen? Muistikirjaan syntyvä bujo auttaa ajatusten selkiyttämisessä

Yhteen vihkoon mahtuu noin puolen vuoden tapahtumat. Bullet journal eli bujo on kuin itse tehty kalenteri. Sitä voi käyttää myös päiväkirjan tavoin. Kuva: Kuvat: Emma Ollila / Kuvitus: Juho Leskinen

Emma Ollila on ollut syyskuun lopusta lähtien vaihdossa Ranskassa. Vaihtovuoden aikana täytetyt bujot ovat ihania muistoja tästä ajasta. Kuva: Emma Ollila

Yksien kansien väliin mahtuu koko Emma Ollilan elämä. Tai tarkasti ottaen ei tietenkään koko elämä, mutta ainakin puolen vuoden mittainen siivu siitä.

Joka ilta Ollila istahtaa sängylleen ja kaivaa esille bullet journalin eli bujon. Se on ikään kuin itse tehty kalenteri, jonka sivuille voi kirjata tärkeät tehtävälistat, päivän tapahtumat ja paljon muuta.

"On ihanaa ottaa kynä käteen ja katsoa, onko kaikki päivän hommat hoidettu. Vilkaisen samalla myös seuraavaa päivää", Ollila kertoo.

Samalla kun bujo pitää Ollilan elämän järjestyksessä, se toimii myös päiväkirjana. 17-vuotias lukiolainen on tällä hetkellä vaihdossa Koillis-Ranskassa Reims-nimisessä kaupungissa, joten tämän lukuvuoden bujoja hän katselee luultavasi tulevaisuudessa onnellisen kaihon vallassa.

"Yhden kuukauden teemaksi valitsin Ranskan. Piirsin bujoon silloin esimerkiksi Eiffel-torneja. Bujo elää oman elämän mukana, joten niihin on ihana jälkeenpäin palata muistelemaan miltä elämä silloin näytti."

Ollila innostui bujoilusta kolmisen vuotta sitten siskonsa ansiosta. Hän oli jo aiemmin ehtinyt törmätä sosiaalisessa mediassa upeasti koristeltuihin vihkoihin, joten siskon ehdotuksesta hän lähti innoissaan ostamaan vihkon ja kyniä bujoilua varten.

Aluksi Ollilan oma vihko ei näyttänyt lainkaan yhtä upealta kuin sosiaalisessa mediassa bujojaan esittelevillä.

"Lähdin kyllä ihan nollasta. Ei minulla mitenkään sotkuinen käsiala ollut, mutta ei mikään supersiistikään. Mutta siinäkin kehittyi, kun alkoi harjoitella hienojen otsikoiden tekemistä. En myöskään ole mikään taitava piirtäjä, mutta sitäkin voi opetella, kun vain on intoa."

Nykyään vanhoja vihkoja on hieman huvittavaakin katsella, mutta toisaalta alun kömpelyyden rinnalla huomaa omien taitojen kehityksen.

Tehtävälistojen ja kalenterinäkymien lisäksi bujon avulla voi seurata omia elintapojaan. Esimerkiksi pianoläksyt eivät unohdu, kun soittamisen jälkeen saa värittää vihkosta palluran. Se palkitsee ja motivoi. Samalla tavalla voi seurata vaikka yöunien pituutta, lukemiaan kirjoja tai liikuntaharrastuksia.

Kolme vuotta harrastuksen parissa sytytti Ollilan mielessä ajatuksen omien oppien välittämisestä muillekin. Vaikka verkossa on tarjolla paljon ohjeita ja inspiraatiota, Ollila halusi koota suomenkielisen oppaan bujoilusta. Ollilan kirjoittama Bujoilijan inspiraatiokirja ilmestyi juuri.

"Minulle bujoilu on ollut hirveän hyödyllinen ja kiva harrastus. Kun elämä on kiireistä, bujoilu auttaa, koska sen avulla saa kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea on tapahtumassa."

Bujoilua voisikin kutsua mielen KonMariksi, sillä aivot tukkivan silpun voi huoletta ulkoistaa vihkon sivuille. Ollila tiivistääkin kirjassaan bujoilun idean metodin kehittäjää Ryder Carollia lainaten näin: "Seuraa tapahtuneita asioita, järjestä tämänhetkinen elämäsi ja valmistaudu tulevaan."

Kynnys tietokirjan kirjoittamiseen oli jo valmiiksi matala, sillä vuonna 2018 Minerva-kustantamo julkaisi hänen teoksensa Emman lumoavat letit.

"Bujokirja oli sinänsä paljon helpompi projekti, että pystyin tekemään bujosivut yksin ja ottamaan niistä kuvat. Lettikirjassa piti etsiä mallit ja kuvaajat, joten se oli työläämpää. Mutta nautin molempien kirjojen tekemisestä, se ei tuntunut lainkaan työltä."

Uusimman kirjansa julkistamista Ollila ei ole juhlimassa Suomessa. Hän lähti vaihto-oppilaaksi Ranskaan syyskuun lopussa, ja tarkoitus olisi palata kotiin heinäkuussa.

Koronapandemia on tuonut omat mausteensa vaihtovuoteen. Marraskuussa kaupungissa oli ulkonaliikkumiskielto ja koulua käytiin osittain etänä. Joulun Ollila vietti vaihtoperheensä kanssa.

"En harkinnut kertaakaan vaihtovuoden perumista, se on ollut niin pitkään haaveeni. Otan vuodesta kaiken irti ja kielen ainakin opin, jos en muuta. Täällä puhutaan ranskaa koko ajan, oli koronaa tai ei."

Vaihtoon piti toki ottaa mukaan myös harrastukseen sopivaa välineistöä. Vuodeksi pakkaaminen on muutenkin haasteellista, mutta omat vaikeutensa aiheuttivat valtavat kynä- ja teippivalikoimat.

"Pakkaaminen oli pieni kaaos. Vuosien varrella minulle on kertynyt paljon tusseja ja kyniä, mutta nyt pakkasin vain kaikkein parhaat mukaan. Silti lähdön hetkellä tuskailtiin, kun matkalaukku painoi yli 30 kiloa, vaikka painoraja oli 23 kiloa. Päädyin lopulta kahteen laukkuun."