Joka viides meistä on erityisherkkä – vaarana loppuunpalaminen
Valtavirran elämäntyyli ei sovi helposti kuormittuville. Erityisherkkien tarkkanäköisyyttä kannattaisi hyödyntää työpaikoilla.
Psykologi Heli Heiskanen toivoo, että ihmiset tulisivat tietoisemmiksi omista vahvuuksistaan ja arvostaisivat jokaisen ainutlaatuisuutta. Kuva: Kari SalonenUsein ihmiset luulevat, että toiset ihmiset hahmottavat maailman samalla tavalla kuin he itse. Psykologi Heli Heiskasen mukaan niin ei kuitenkaan ole.
”Jokainen kokee maailman eri tavoin, ja siksi tarvitsemme lisää tietoa ymmärtääksemme toisiamme.”
Heiskanen on monta vuotta kiertänyt ympäri Suomea pitämässä kursseja erityisherkille ihmisille ja pitänyt Herkkyyden voima -blogia. Viime vuoden lopussa hän myös julkaisi kirjan Herkkyyden voima – Opas omannäköiseen elämään.
”Monelle herkälle valtavirran elämäntapa ei sovi, koska se on liian kiireinen ja suorittava. Herkkä ihminen ylikuormittuu oravanpyörässä, jolloin myös terveys saattaa alkaa reistailla. Halusin rohkaista ihmisiä etsimään itselleen sopivia ratkaisuja.”
Erityisherkkyys-käsitteen on luonut amerikkalainen psykologian tohtori Elaine Aron. Kun hänen kirjansa Erityisherkkä ihminen suomennettiin muutama vuosi sitten, yhä useammat ovat tunnistaneet piirteet itsessään ja samalla saaneet selityksen monille tuntemuksilleen.
Erityisherkkyys tarkoittaa synnynnäistä ominaisuutta, jossa hermojärjestelmä on virittynyt poikkeuksellisen tunne- ja aistiherkäksi. Erityisherkät käsittelevät havaintojaan syvällisesti. Usein he aistivat toisten tunteet vahvasti, liikuttuvat helposti sekä ovat empaattisia, tarkkanäköisiä ja intuitiivisia. He kokevat ympäristöstä tulevan jatkuvan ärsyketulvan kuitenkin muita kuormittavampana ja tarvitsevat sen takia paljon omaa aikaa palautumiseen. Kyse on noin joka viidennellä ihmisellä olevasta normaalista ominaisuudesta, ei viasta tai sairaudesta.
”Kun luin kirjat, moni asia loksahti paikoilleen. Tunnistin sekä oman että monien asiakkaiden erityisherkkyyden. Oivalsin myös, ettei herkkyys itsessään ole ongelma, mutta siitä tulee sellainen, jos ihminen ylikuormittuu. Siksi herkän ihmisen täytyy pitää itsestään erityisen hyvää huolta”, Heiskanen sanoo.
Heiskasella on unelma siitä, että ihmiset tulisivat tietoisemmiksi omista vahvuuksistaan ja arvostaisivat jokaisen ainutlaatuisuutta. Erityisherkät aistivat usein muita nopeammin, jos jokin asia kaipaa parannusta tai ei toimi.
”Herkkien tarkkanäköisyyttä voisi käyttää hyväksi esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa, niin että asioihin puututtaisiin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa ja koko yhteisö voisi hyvin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
