Viralan fasaanitilalla on toivuttu parin vuoden takaisesta lintuinfluenssasta, mutta pelko jäytää edelleen mielissä

Noora Marin ja tilanhoitaja Pekka Korhonen pesevät ja lajittelevat fasaanin munat huolellisesti keräämisen jälkeen. Kuva: Jarno Mela

Kanta-Hämeen Janakkalassa todettiin syksyllä 2021 riistalinnuiksi luontoon lasketuissa fasaaneissa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Tauti aiheuttaa linnuille korkeaa kuolleisuutta. Janakkalassa tautiin kuoli kymmeniätuhansia fasaaneja useammalla tilalla.

Fasaanikukon höyhenpuku on väriltään yhdistelmä kuparia, punaista ja vihreää ja sinistä. Värit viimeistelee kaunis metallinhohto. Kukolla on myös hyvinkin huomionherättävän pitkät pyrstösulat. Kuva: Jarno Mela

Lintuinfluenssa oli kova isku paikallisille fasaanitiloille. Viralan kartano on yksi kärsineistä tiloista. Viralan lisäksi virustauti aiheutti menetyksiä myös Sauvalan ja Wanantaan fasaanitiloille.

”Meillä on pitkä, yli 60-vuotinen, historia täällä Viralassa ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällainen tauti iski", Viralan kartanon toisen polven tilanhoitaja Pekka Korhonen huokaa.

"Toki olimme lintuinfluenssaan jo tuolloin varautuneet, sillä vuoden 2005 paikkeilla nähtiin, että lintuinfluenssan uhka kasvoi. Lisäsimme silloin turvatoimia ja tehostimme varautumista virusta vastaan."

Tilanhoitajan mukaan tarhalla on toivuttu taudista, mutta tietty epävarmuus kuuluu edelleen puheessa. Tarhan lintumääräkään ei ole samalla tasoilla kuin ennen taudin räjähtämistä käsiin. Nyt tilalla on noin 800 fasaaninaarasta ja 80 kukkoa.

"Koska Euroopassa lintuinfluenssatilanne on mikä on, olemme mekin ottaneet vielä varovaisemmin, jotta ei tule niin isoa vahinkoa kuin viimeksi. Herkällä alueella liikutaan."

Ruokaviraston mukaan muuttolintujen talvehtimisalueilla Euroopassa esiintyy korkeapatogeenisia influenssaviruskantoja tällä hetkellä edelleen laajasti. Kevät voi näkyä jälleen uusina lintuinfluenssatapauksina myös Suomessa. Tilanne voi huonontua lintujen kevätmuuton edetessä.

Euroopassa merkittävä ongelmaksi on muodostunut myös Newcastlen tauti. Se on yksi vakavimmista linnuilla esiintyvistä tarttuvista taudeista. Jos lintutilalla todetaan tautia, Ruokavirasto määrää pitopaikan linnut lopetettavaksi, ruhot hävitettäväksi ja tilat desinfioitavaksi samaan tapaan kuin lintuinfluenssassa.

Kliinisten oireiden perusteella Newcastlen tautia ei voi määrittää, sillä se aiheuttaa lintuinfluenssan kanssa samanlaisia oireita.

Fasaaneilla oireena voi olla pelkästään kuolleisuuden nousu, muninnan lasku tai rehun ja veden kulutuksen muutos. Kanoilla ja kalkkunoilla virusta kerääntyy suuria määriä eri elimiin, kuten keuhkoihin ja aivoihin, mikä voi aiheuttaa niille myös hengitystä hankaloittavia tai neurologisia oireita.

Tautien oireet voivat olla moninaisia, eikä tautia voi tunnistaa pelkästään niiden perusteella. Tauti varmistetaan aina lähettämällä näytteitä tutkittavaksi laboratorioon.

"Kyllähän taudit meitäkin vielä pelottavat. Fasaani on luonnonvarainen lintu, jota tarhataan, ja siinä on aina isot riskit. Mietimme tietysti koko ajan, miten voisimme suojautua paremmin", Korhonen sanoo.

Korhonen kertoo, että tällä hetkellä Viralan siitoslinnut on sijoitettu kokonaan verkolla suojattuun avotarhaan ja tietysti myös hygieniaan on kiinnitetty huomiota. Erityisesti siitostarhat, eli fasaanien kätilöopisto, kuten tilanhoitaja paikkaa kutsuu, on eristetty huolellisesti. Näin yritetään välttää se, että toisten lintujen ulosteita pääsisi kulkeutumaan sisään tarhaan ja levittämään mahdollisia tauteja.

Virus voi levitä linnuissa suorien kontaktien lisäksi myös välillisesti esimerkiksi saastuneen veden, työvälineiden, likaantuneiden työvaatteiden ja erityisesti jalkineiden ja ajoneuvojen välityksellä. Myös rehut voivat levittää virusta, joten on pidettävä huolta, että ruoka ei pääse saastumaan missään tilanteessa.

Viralan tilalla työskentelevät Jari Karkila ja Noora Marin desinfioivat jalkansa huolellisesti ennen tarhaan menoa.  Kuva: Jarno Mela

"Tarhaan kuljettaessa vaihdetaan vaihtovarusteet ja jalkineet desinfioidaan. Myös suojahanskat ovat tilan vakiovarusteita. On melko varmaa, että varusteiden mukana tauti ei tarhaan pääse", Korhonen kuvailee tilalla tehtyjä järjestelyjä.

Myös fasaanien munat pestään erityisessä pesukoneessa, jotta näkyvän lian lisäksi myös virukset kuolevat munan kuoresta. Munien desinfiointi varmistaa sen, että virus ei pääse leviämään munien mukana esimerkiksi muille fasaaneja kasvattaville tiloille. Munan sisään virukset eivät pääse pesiytymään.

Riskejä on kuitenkin vaikea saada täysin eliminoitua.

"Tilan vieressä on järvi, jossa on luonnonvaraisia vesilintuja. Tutkimustiedon valossa ne levittävät lintuinfluenssaa parhaiten."

Vesilinnut saattavat pysyä itse hyväkuntoisina tartunnasta huolimatta. Lisäksi tilan pellot houkuttelevat myös muuttomatkalla olevia hanhia ruokailemaan aivan tilan viereen.

"Tilannehan on nyt sellainen, että hanhia ei saa tällä hetkellä edes karkottaa, joten on vain toivottava, että hanhet eivät tuo mukanaan vaarallisia tauteja", Korhonen huokaa katsellessaan tilalle johtavalle tielle kerääntyneitä hanhien ulostekasoja. Syksyllä tilanne on vielä pahempi hanhien suhteen kuin nyt keväällä.

Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssan esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa. Tutkimuksiin toivotaan lähetettävän erityisesti sairaita tai kuolleina löydettyjä vesi- ja petolintuja. Näytteiden lähettäminen laboratoriotutkimuksiin on lähettäjälle maksutonta.

Tautiepäilyistä tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille, mikäli sairauden oireita havaitaan tarhatuissa linnuissa tai mikäli luonnonvaraisissa linnuissa havaitaan joukkokuolemia tai -sairastumisia.

"Täytyy kyllä tässä vaiheessa kiittää viranomaisia ja erityisesti läänineläinlääkäriämme Tiina Juseliusta. Olemme saaneet hyviä ohjeita ja olemme paljon miettineet yhdessä viranomaisten ja naapuritarhojenkin kanssa sitä, miten jatkossa toimitaan."

Influenssakriisi pari vuotta sitten oli uusi tilanne sekä viranomaisille että Viralan tilalle.

"Kaikki ohjeistukset oli tehty oikeastaan sellaisia tiloille, joissa linnut kasvatetaan sisätiloissa, joten tässä on pitänyt yhteistuumin miettiä asioita kokonaan uudestaan fasaaninkasvatuksen näkökulmasta."

Fasaani tarvitsee väljät kasvatustilat ja paljon virikkeitä, kasvatus ei onnistun kokonaan sisätiloissa broilerien tapaan. Fasaani kasvaa kahdeksan kertaa hitaammin kuin broileri ja tarvitsee lentoharjoittelua, jotta sen rintalihakset kasvavat

Fasaanin munat kerätään talteen päivittäin. Kuva: Jarno Mela

Viralassa emolinnut munitetaan keväisin luonnon oman kiertokulun mukaisesti. Munat haudotaan fasaanin munille varta vasten suunnitelluissa hautoma- ja kuoriutumiskoneissa.

Kuoriutuneet poikaset totuttelevat elämään ensin kasvattamoissa ja pääsevät luontoon neliviikkoisina. Linnuilla on käytössään noin 50 hehtaarin suuruinen alue, jossa ne voivat liikkua vapaasti.

Fasaanit kasvavat noin puoli vuotta ulkona ja nauttivat ateriansa niitä varten kasvatetuista riistapelloista. Riistapelloilla kasvatetaan muun muassa pitkään kukkivaa sinappia, apilaa ja maisemakukkaseoksia.

Kukkivat kasvit houkuttelevat riittävästi hyönteismassaa fasaaneille. Hyönteisten pyytäminen tuo proteiinien lisäksi virikkeitä fasaaneiden elämään.

Fasaanit ulkoilevat aina siihen asti kunnes ensimmäiset syyspakkaset saapuvat ja hyönteiset vähenevät. Silloin pyydystetään siitoslinnut seuraavaa kasvatuskautta varten.

Loput metsästetään syksyn aikana, jolloin myös kanakoirat saavat työtä, johon ne on jalostettu. Fasaanin metsästysaika alkaa syyskuun 1. päivä.

Fasaani on sekä paikallisesti luonnonvaraisena että istutuksin ylläpidettynä nyky-Suomen pääasiallinen peltoriistalintu. Fasaani on maailman laajimmalle levinnein istutuslintu. Suomeen lajin toi Karl Fazer, joka perusti Suomeen ensimmäisen fasaanitarhan vuonna 1901.

Pekka Korhonen kertoo, että kysyntää fasaanin lihalle riittää. Pääasiallisesti lihat toimitetaan ravintoloihin, elintarvikekauppoihin ja Reko-ringeille.

Vaikka lintuinfluenssa oli Viralan kartanolle vakava paikka, aivan toivottomaksi tilanne Viralassa ei kuitenkaan koskaan kehkeytynyt.

"Meillä kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että meillä jäi eloon noin 25‒30 prosenttia linnuista. Siitä saatiin elvytettyä meille uusi lintukanta. Meidän toiminnalle oli iso pelastus, että meidän hyvä geneettinen fasaanikanta saatiin säilytettyä."

Fasaanin munien pesu ja desinfiointi varmistaa sen, että virus ei pääse leviämään munien mukana esimerkiksi muille fasaaneja kasvattaville tiloille.  Kuva: Jarno Mela

"Meillä linnut ovat vahvoja ja niillä on hyvän hoidon ja hyvän ravinnon takia vahva vastustuskyky, siksi lintukanta varmasti säilyi näinkin hyvin."

Eläintautilaissa säädetään valtion varoista maksettavista korvauksista tapauksissa, joissa viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin eläintaudin hävittämiseksi tai sen leviämisen estämiseksi. Eläinten omistajille maksetaan lain nojalla korvauksia viranomaisten toimenpiteistä aiheutuneista vahingoista.

”Fasaani kuitenkin katsotaan riistalinnuksi, joten taudin aiheuttamista vahingoista me emme saaneet lainkaan korvauksia, vaikka tila kuitenkin työllistää useampia ihmisiä”, Korhonen sanoo.

"Se on selvää, että toista influenssatapausta tilan talous ei kestä."