Muovin keräysastioihin päätyy paljon muovia, jota sinne ei pitäisi laittaa – iso osa vaivalla erotellusta muovista päätyy polttoon tai ulkomaille
Puolet Suomessa talteen kerätystä muovipakkauksista viedään rekoilla ja laivoilla ulkomaille. Tämä hullulta tuntuva asia ei muutu, vaikka erottelisimme jätteemme nykyistä paremmin.
Osa suomalaisista kierrättää tunnollisesti roskansa, mutta silti valtaosa muovista päätyy jo heti kättelyssä sekajätteen mukana poltettavaksi. Kuva: Jaana KankaanpääParin vuoden takaisen pakkaustilaston mukaan tuotamme 165 000 tonnia muovipakkausjätettä vuodessa. Kotitaloudet ja yritykset erottelevat niistä kierrätykseen tällä hetkellä noin 40 prosenttia, mutta loput 60 prosenttia muovipakkauksista päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi.
Näin siitä huolimatta, että ekopisteverkosto ja kiinteistökeräys ovat laajentuneet ja yrityksille on säädetty jäteasetuksessa pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteesta jo vuonna 2022.
”Harjoittelemme vielä, sillä vasta vuodesta 2016 lähtien kotitalouksilta alettiin kerätä muovipakkausjätteitä”, sanoo Suomen Pakkaustuottajien kehityspäällikkö Eija Jokela.
Loppujen lopuksi kierrätyksen maksaa kuluttaja.
Suomessa kuluttajien muovipakkauksia käsitellään Fortumin Riihimäen ja Remeon Vantaan laitoksilla. Niihin toimitetaan hieman yli puolet Suomen muovipakkausjätteistä, puolet viedään laivoilla ja rekoilla muihin Pohjoismaihin.
Kaikkea edes käsittelylaitokset eivät pysty erottelemaan, vaan osa niille tulevasta raaka-aineesta poltetaan.
Kotimaan vanhan tekniikan laitoksilla pystytään erottelemaan kierrätykseen kolme tai neljä muovilaatua ja saavuttamaan parhaimmillaan 40 prosentin kierrätysaste.
Ruotsissa päästään parempiin lukuihin. Toinen Suomessa toimivista pakkausten tuottajayhteisöistä, Suomen Pakkaustuottajat Oy, toimittaa länsinaapuriin viedyt muovipakkaukset Svensk Plaståtervinning AB:n Site Zero -laitokselle Motalaan.
Siellä pystytään erottelemaan 12 muovilaatua ja pääsemään noin 60 prosentin kierrätysasteeseen.
Jokelan mukaan tavoitteena on, että tänä vuonna Suomessa vähintään puolet kotitalouksien tuottamasta muovijätteestä lajiteltaisiin kierrätykseen nykyisen noin 40 prosentin sijaan.
”Haastammekin kaikki kuluttajat vähintään tuplaamaan muovipakkausten lajittelun kotitalouksissa”, Jokela sanoo.
Muovipakkausten kierrätyksen kulut katetaan kierrätysmaksuilla, jotka veloitetaan pakkaajilta, valmistajilta ja maahantuojilta. Käytännössä tämäkin menoerä päätyy muodossa tai toisessa tuotteen hintalappuun, joten todellinen maksaja on kuluttaja.
Jokela tekee vissin eron muovipakkausjätteen ja muun muovin välille, sillä nämä tahtovat mennä kuluttajilta sekaisin.
Pakkaukset ovat tuottajavastuun alaista jätettä, ja niille järjestetään tuottajien kustannuksella jätehuolto eli keräys- ja vastaanottoverkosto sekä kierrätys ja muut tuottajavastuuseen kuuluvat velvoitteet.
Sen sijaan esimerkiksi pakasterasioille, pulkille ja ämpäreille tällaista velvoitetta ei ole. Näille ei ole kustannettu keräystä ja kierrätystä, joten tällaisia muovituotteita ei pitäisi tuoda pakkausten keräysjärjestelmiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








