Kun Suomessa kausityövoiman kanssa nykyisin töitä tekevän Eva Babenkon perhe joutui lähtemään Itä-Ukrainasta, muistoksi entisestä kodista jäi vain perheen kissa – "Ymmärrämme mitä Karjalan evakot joutuivat käymään läpi"

Ukrainalaiset arvostavat Suomen turvallisuutta, sanoo Eva Babenko. Monet kausityöntekijät haluavat palata tänne töihin. Kuva: Sanne Katainen

Suomi on ukrainalaisille perinteisesti kiinnostava paikka tulla tekemään kausitöitä, kuvailee ukrainalaissyntyinen Eva Babenko. Nykyisin yhä useampi on kiinnostunut pysyvästä työpaikasta täällä. Eikä vain maataloudessa, vaan muillakin aloilla.

Babenko tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten. Nykyään hän työskentelee Töitä Suomesta Oy:n palvelupäällikkönä.

"Olen kuullut kausitöihin tulevilta ihmisiltä kuinka he viihtyvät täällä ja haluavat palata. Entisistä Neuvostoliiton maista tulevat ihmiset arvostavat Suomen turvallisuutta.

Ennen Neuvostoliiton hajoamista ihmisillä oli suoraviivainen idea elämästä: opiskelet, teet töitä etkä sotkeudu politiikkaan. Niin ihmiset selvisivät. Se ei tietenkään enää ole totta. Synnyin vapaassa Ukrainassa ja minulla oli selvä käsitys siitä, että jos tahdot saavuttaa jotakin, sen eteen on taisteltava."

Yksi esimerkki Suomen turvallisuudesta on Babenkon mukaan toimiva sosiaaliturvajärjestelmä.

Jännite Venäjän kanssa aiheuttaa ukrainalaisissa levottomuutta, kertoi Töitä Suomesta Oy:n palvelupäällikkö Eva Babenko Turussa maanantaina. ”Ihmisiä taistelee ja kuolee päivittäin.” Kuva: Sanne Katainen

Babenkon juuret ovat Itä-Ukrainassa Donetskin alueella, jonne venäläismieliset aseistautuneet joukot hyökkäsivät vuonna 2014. "Jätimme kaiken. Äitini ja isäni eivät saaneet mukaansa edes autoaan, koska aseistetut ihmiset varastivat sen keskellä tietä."

Ainoa entisestä kodista muistuttava asia oli perheen kissa. Se istui samassa pahvilaatikossa kaksi kuukautta, koska pelkäsi pommituksia. "Minusta tuntuu että ymmärrämme, mitä Karjalan evakot joutuivat käymään läpi."

Yli miljoonan ukrainalaisen arvioidaan lähteneen kriisin vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi.

Vuoden 2014 levottomuuksien aikaan Babenko opiskeli maisterintutkintoaan Venäjällä. Hän odotteli ystäväänsä yliopiston isossa aulatilassa, jossa oli venäläiseen tapaan myös iso televisio. Televisiosta tuli ohjelma, jossa näytettiin Maidan-aukion protesteja.

"Televisiota katsonut yliopiston vartija käännähti minua kohti ja sanoi: katso noita ukrainalaisia. Jos minä saisin päättää, tappaisin ne kaikki."

Se hetki muutti kaiken, Babenko sanoo.

Kuva: Sanne Katainen

Ennen tuota hetkeä hän oli vielä ajatellut, että venäläisten ja ukrainalaisten välillä vallitsi eroavaisuuksista huolimatta tunne yhtenäisyydestä.

"Monet ajattelivat, että olimme kuin veljeksiä, mutta se oli iso valhe. Venäläisessä propagandassa Ukrainaa kutsuttiin "pikkusiskoksi" jota "piti opettaa"."

Babenko halusi saada opintonsa päätökseen mahdollisimman nopeasti ja lähteä. Ja niin hän tekikin. Määränpäänä oli Suomen Turku.

Kuva: Sanne Katainen

Eri kulttuurien yhdistämisessä on haasteensa. Suomalaisilla on Babenkon mukaan arvostettava tapa toimia itsenäisesti.

"Monet ukrainalaiset taas uskovat että asiat järjestyvät, kun löytää oikean henkilön. Asenne on neuvostovallan peruja."

Erityisesti vanhemmat työnhakijat maksavat usein paikalliselle välittäjälle saadakseen apua työnhaussa. Kääntöpuolena on mahdollisuus joutua huijausten uhreiksi.

Välittäjä saattaa esimerkiksi väittää, että on hyvä hetki tulla Suomeen, vaikka tosiasiassa töitä ei ole. Kun suomalaisesta työnvälityspalvelusta sitten tarjotaan apua, ukrainalaisten on usein vaikea uskoa saavansa apua ilmaiseksi.

"Tavoitteemme on saada välittäjät pois yhtälöstä, mutta se prosessi on pitkä."

Maatalouden töitä etsivien englannin kielen taito ei lisäksi usein ole riittävä, toisin kuin esimerkiksi IT-alalla olevien ukrainalaisten.

Neuvostovallan aikaan Babenkon perheellä oli pieni maatilkku, jossa hänen isovanhempansa k

"Vietin kaikki kesäni eläimien kanssa. Paimensin kookkaita, punaisia lypsylehmiä. Olen suuri lehmäfani. Tiedät tavasta jolla ne katsovat sinua, että ne eivät ole tyhmiä. Ne ovat kuin suuria koiria, perheenjäseniä. Ukrainalaisessa kansanperinteessä uskotaan, että lehmällä on yliluonnollisia voimia. Lehmä on kuin äidin ruumiillistuma: se ruokkii perheen, antaa kaiken."

Monet ukrainalaiset tuntevat nopeasti olonsa kotoisaksi Suomessa, Babenko sanoo.

"Suomessa on elävä maaseutu, kuten Ukrainassakin. Täällä ihmiset myös voivat tuntea erityistä yhteyttä luontoon. Vaikka Suomen luonto on erilaista kuin Ukrainan, jokin hyvin muinainen alkaa puhua meissä kun tulemme tänne. Ajaessani nautin siitä, kuinka laajalta ja vapaalta luonto tuntuu."

Lue lisää:

"Jännitystekijä on, miten he pääsevät rajojen yli" – ukrainalaiset kausityöntekijät ovat saapumassa kiristyneestä poliittisesta tilanteesta ja koronasta huolimatta