Onko Venäjä sotkeentunut suomalaispappien vihkimyksiin Inkerin kirkossa? Näin Kirkkohallitus vastaa

Pyhän Marian kirkko Pietarissa on Inkerin kirkon pääkirkko, jossa myös suomalaisia lähetysjärjestöjen työntekijöitä on vihitty papeiksi.  Kuva: Alex Fedorov / Wikimedia Commons

MT:n haastattelemat tutkijat ja kirkon toimijat eivät usko, että Venäjä yrittäisi vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan Inkerissä vihittyjen suomalaispappien välityksellä.

Keskustelu kumpuaa siitä, kun esimerkiksi teologian dosentti Niko Huttunen Helsingin yliopistosta kirjoitti blogissaan syksyllä, että Venäjä luo luterilaista varjokirkkoa Suomeen.

”En usko, että suomalaisten vihkimysten taustalta löytyisi jokin Venäjän valtiollisten toimijoiden suunnitelma tai masterplan”, sanoo Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston asiantuntija Ari Ojell.

Inkerin kirkko on pidättäytynyt poliittisista kannanotoista ja rukoilee sodan loppumisen puolesta. Se on myös auttanut Ukrainasta tulevia pakolaisia sodan aikana.

MT pyysi haastattelua Inkerin kirkolta, mutta yhteydenottopyyntöihin ei vastattu.

Suomalaisten lähetysjärjestöjen pappisvihkimyksiä voidaan Ojellin mukaan käyttää Venäjällä osaltaan vahvistamaan Venäjän sotaa tukevaa narratiivia ja propagandaa riippumatta siitä, mitä lähetysjärjestöt ja kirkot ajattelevat pappisvihkimyksistä.

Venäjän tavoite on tuottaa Suomessa myös hajaannusta, ja sitä suomalaisten vihkimykset ovat kirkkoihin ja seurakuntiin sekä Suomessa että Inkerin kirkossa aiheuttaneet.

”Tämä on erityisen ikävä seuraus vihkimyksistä hyökkäyssotaa käyvässä valtiossa, jolla on kykyä, halua ja häikäilemättömyyttä hyödyntää kaikkia tarjoutuneita tilaisuuksia päämääriensä edistämiseksi”, Ojell harmittelee.

Inkerin kirkolla on ollut perinteisesti hyvät suhteet Venäjän vallanpitäjiin. Se on mahdollistanut kirkolle esimerkiksi rakennuksia käyttöön. Mutta mitä Inkerin kirkossa ajatellaan sodasta?

”Venäjällä minkä tahansa uskonnollisen yhteisön on mukauduttava valtion yhtenäisyyttä korostavaan ideologiaan ja oltava tekemättä mitään sellaista, minkä vallanpitäjät kokisivat uhkana”, sanoo käytännöllisen teologian emeritusprofessori Jyrki Knuutila.

”Jos kirkko kritisoi valtiovaltaa ja sen toimenpiteitä, se on vaarassa menettää mahdollisuutensa toimia tai toiminta ainakin vaikeutuu”, toteaa Knuutila.

Selvää on kuitenkin se, että myös Inkerin kirkkoa valvoo ja tarkkailee Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB, jonka tarkoitus on raportoida Venäjän poliittiselle johdolle tapahtumista. Informaattoreita on kaikissa venäläisissä organisaatioissa.

”FSB kerää tietoja esimerkiksi seurakuntalaisten ja pappien puheista ja teoista. Se myös uhkailee ja jopa lahjoo tarvittaessa. KGB:n eli Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspoliisin toimintatavat jatkuvat siis entisellään.”